When it rains, it pours

Voi elämä, mitä täällä tapahtuu? Käyn tässä jaksossa vaan neljää kurssia (eilen mut heitettiin yhestä pihalle, eli vaan kolmea, sori äiti) ja mulla ei ole aikaa edes niihin! Oon kehitellyt itellleni vaikka mitä projekteja niin blogin osalta kuin koulunkin osalta ja vaikka kaikki onkin super jänniä ja motivoivia mun tunnit ei vaan riitä.

Ja jos ihan totta puhutaan niin ne ehkä riittäisi, mutta mun energia levelit on ollut lähiaikoina täysin nolla. Kaikki jotka tuntee mut tietää että nukun joka ikinen yö 8-10 tuntia, sammun viimestään kymmeneltä illalla ja herään joskus 7 aikaan. Oon kaikista aktiivisin aamusin ja aikasin herääminen on senkin takia aina ollut mun juttu. Nyt tää koko homma on menny ihan päälaelleen enkä nuku enää 7 tuntia enempää, nään järkyttäviä painajaisia jatkuvasti, heräilen öisin ja kun päätän nousta ylös oon järkyttävän väsynyt. Saatan pyöriä sängyssä aamuyöhön ja herätä iltapäivällä. Oon pohtinut mikä mua oikeen vaivaa ja tutkinut kaiken burnoutista ja stressistä uniapneaan. Eilen oli niin väsynyt päivä, että meinasin laittaa koululle sähköpostia “kiitos mulle riittää” ja lähtee reissuun. Onneksi en sitä tehnyt, koska viime yönä nukuin kokonaiset 8 tuntia, en heräillyt kertaakaan (tiedettävästi) ja olo on tänää paljon parempi! Tosin redbull auttaa vähän ehkä kanssa, mutta se nyt sallittakoon kunnes olo on täysin normaali.

Mulla on muuten koe kohta! Pakko ehkä juosta suihkuun ja tehä tää perus kokeeseen kertaaminen puolta tuntia ennen, as usual. Sitä ennen mun on pakko vielä kertoa, että mulla on oikeitakin postauksia tulossa! Tulee hostelli vinkkiä Bangkokista ja pari ravintola (Casa Lapin ja SWAY) suositusta kanssa. Palataan niihin tän viikonlopun aikana, jos tää olo pysyy yhtä energisenä :-)

Oh my life, what is going on? I have only 4 courses this semester (just got kicked out of one, so three, sorry mom) and I don’t even have time for those! I’ve created so many projects around this blog and at uni and even they’re all super exciting and motivating I just don’t have enough hours.

To be honest I might have enough hours but I just don’t have any energy left. Everyone who knows me knows I sleep every night 8-10 hours, I pass out before 10pm and I’m up around 7am. I get most of the things done in the morning and waking up early has always been most beneficial for me because of that. Now everything has gone all upside down and I sleep max 7 hours a night, I see crazy nightmares, I wake up multiply times a night and when I do get up I’m dead tired. I sometimes can’t sleep until way pass midnight and I would sleep until late afternoon. I’ve been thinking and researching what might be wrong and thought everything from stress and burnout to sleep apnea. Yesterday I was so tired all day I almost emailed uni saying “Thanks I’ve had enough” and left traveling. Thank god I didn’t do that since last night I slept full 8 hours, didn’t wake up all night (knowingly) and today I feel so much better! Okay I had a redbull to help me out, but I’ll accept the help until I feel completely normal again.

I  actually have exam soon! Need to go take a shower and do the usual revising half an hour before the exam starts. Before that though I wanted to tell you I actually have real posts coming up soon also! I’m gonna tell you about this hostel in Bangkok and I have few restaurant recommendations I also wanna share with you guys. I’ll get back to those during this weekend if I can just keep up this good energised feeling :-)

BKK2.jpgBKK1.jpg

 The difference when it’s sunny and when it rains in Bangkok

jungle fever, almost

Vihdoin ja viimein se on ohi! Kaikki esseet ja projektit on tehty, enää yksi esitelmä ja kokeet. Edes kokeet ei stressaa kun kaikki raportit on palautettu. Tää jakso on ollut varmasti hirvein ja haastavin ikinä mun yliopisto aikana. Ottaen vielä huomioon, että normaalisti teen jaksossa ainakin kuusi kurssia ja tässä jaksossa tein vain viisi, on tää työmäärä ollut ihan sairas. Jos ikinä annoin teidän ymmärtää, että täällä on ihan helppoa ja mukavaa niin perun kaikki sanani nyt.

Ja koska Bangkokissa on taas mielenosoituksia, teitä suljettu ja pommiuhkia ja mulla sopivasti lomaa, karkasin pitkää viikonloppua viettämään Ko Changille.

Finally it’s over! All essays and projects are done, just one presentation and exams to go. Even the exams can’t stress me anymore when all the reports are done. This semester has probably been the most horrible ever during my time in university. And when you think that I usually do at least six classes per semester and this semester I only did 5, the amount of work we had was insane. If I ever made anyone think it’s easy and chill here I take that back now.

And because there is protests in Bangkok again, roads are blocked, bomb threats and I have little holiday, I ran off to Ko Chang for a long weekend.

koc1.jpgkoc2.jpgkoc3.jpg

Koska ei ole hyvää ilman huonoa, niin meikä on taas kipee. Keskesinhän olla jo ainakin kaksi viikkoa terveenä. Tällä kertaa todennäköisesti keuhkokuume tai joku vastaava. Muuten siis ollut mukava loma, mutta kun puolet päivästä yksii niin, että keuhko on tulessa, eikä maillahalmeilla ole apteekkia niin rupee vähän ahdistaa. Huomenna siis takasin Bangkokiin ja sairaalaan keuhkokuviin, jännää.

And there is never good without some bad too. I’m sick again. Well I was fine almost two weeks already. This time I most likely have some lung infection or something. Otherwise I’ve had nice holiday, but when you half of the days cough so much you feel like your lungs are in fire and there is no pharmacy around, you start to get annoyed. So tomorrow back to Bangkok and visit some hospital for a lung check up, exciting.

back in busyness

Mulla on teille niin paljon kaikkee jännää kerrottavaa, etten tiedä enää mistä alottaisin! Vaikka siitä että oon takas Bangkokissa, kotona ja kiireen keskellä. (miten kaikki jäikin tänne niin levälleen? niin kun esimerkiksi puolet koulutöistä tekemättä ja palautukset tänää, hups.) Olin siis Suomessa sen reilu viikon ja oli kyllä kummallista. En ole ihan ehkä vielä käynyt kaikkia tuntemuksia läpi siltä ajalta, mutta täytyy sanoa etten oikeen enää sopeutuisi sinne. En ainakaan ihan hirveen helposti pakottamatta. Mukavaahan sitä on käydä kotona ja nähdä perhettä ja kavereita (moi jenna!), mutta kyllä mä oon niin Mari Maailmanmatkaaja (ja rantapummi), että pysyttelen pääaikaisesti lähellä päiväntasaajaa.

I have so many exciting things to tell you that I don’t even know from where to start! Let’s start with that I’m back in Bangkok, at home, in the middle of a little craziness. (how come everything I left here is just half done? like my homework that dues today, oops) So I was a little over a week in Finland and it was weird. I maybe haven’t gone through all my feelings from that trip yet, but I have to say I probably wouldn’t adapt to life in Finland anymore. At least not easily nor willingly. It was nice to visit home, see my family and meet my friends, but I’m too much of a traveller and a beachbum so I better just stick somewhere close to the equator. 

heyyou1.jpgheyyou2.jpg

toppi miracle clothing shortsit cotton on kengät converse

 Niin ja ei tää kiire täällä ole pelkästään näitä koulujuttuja (okei 99% on koulujuttuja, shit), mutta täällä on myös paikkailut meneillään. Ei, en ole taas lähössä reissuun (tänää illalla changille, eihän lasketa?), vaan me ollaan Fluken kanssa muuttamassa pois meidän talosta. Tähän väliin tulee itkukohtaus, tää talo on vaan ollut ihan paras paikka asua. Vaikka joudunkin luopumaan meidän isosta teollisuuskeittiöstä, majasta rappusten alla ja “puutarhasta”, jotain hyvää tässä kuitenkin on. Muutan nimittäin aika tasan 36 päivän päästä Balille! Kyllä, mun pitkäaikaisin haave ikinä asua minuutin matkan päästä rannasta ja surffista on toteutumassa. Tosin asun Balilla vaan kolme kuukautta tehden siellä työharjoittelua ja sitten takas Bangkokiin, mutta hei, se on silti ihan mahtavaa! Oon myös aivan järkyttävän innoissani (kauhuissani), että pääsen näkemään joka päivä Meriä!

Okei, nyt niitä lopputöitä, yäh

And the hassle here is not only about my homework that is about to due (okay 99% homework, shit) but we are also packing here. No, I’m not going to travel anywhere (tonight to ko chang, doesn’t count right?), but me and Fluke are moving out from our house. In between here will be crying scene, this house has just been the best place to live. Even though I have to give up our huge kitchen, hut under the stairs and my “garden” there is something good in this too. Because in about 36 days I’m moving to Bali! Yes, one of my biggest dreams of living a minute away from the beach and surfing is coming true. Though I will only be there three months doing my internship and then coming back to Bangkok, it’s still awesome! I’m also pretty damn excited (terrified) that I can see Meri everyday!

Okay, now the homework, yak

Kuala Lumpur part two

KL131.jpgKL14.jpgKL15.jpgKL16.jpgKL17.jpgKL18.jpgKL19.jpg

Kuala Lumpurin China Town on pieni. Perjaatteessa kaksi katua mitkä menee ristiin. Täynnä samaa feikki krääsää kun esim Bangkokin Khaosan road. Istuttiin hetkeksi ihmettelemään menoa ja tilattiin semmonen hassun näkönen sämpylä/burgeri minkä välissä oli eri lihoja ja kastike. En vieläkään tiedä mikä se oli, mutta jumpe se oli hyvää! Olisin myös halunnut jäädä Reggae Bariin hengailemaan, mutta kiitos hektisen aikataulun, meidän oli pakko jatkaa matkaa.

KL20.jpgKL211.jpg

paita brands outlet shortsit pull&bear kengät vans kamera fujifilm instax mini

Viimeisenä käytiin tietty Petronas Twin Toweria ihmettelemässä. Oltiin jo tässä vaiheessa niin köyhiä, ettei maksettu lippuja ylös asti, mutta pyörittiin sisällä olevassa ostarissa. Ei varmaan oltaisi edes vaivauduttu paikalle, ellei oltaisi saatu tutulta kyytiä. Petronas on “must see” tosi monelle, mutta meissä se nyt ei herättänyt sen kummempaa juuta eikä jaata. Kaksi iso tornia. Suosittelen kyllä Hongkongia ennemmin, jos haluaa nähdä isoja toimistotorneja.

Mites sitten meidän festarit? Koko reissun pointtinahan oli ottaa osaa Future Music Festivaleille. No meidän porukasta kaikki pääsi näkemään tokan päivän DJ keikat. Kolmas päivä peruttiin sitten kokonaan. Ilmeisesti noin kymmenen ihmistä oli tokan päivän päätteeksi vetänyt yliannostuksen huumeita festarialueella ja mitä nyt tiedän niin kuusi niistä kuoli. Jäi harmittamaan ihan hirveesti, että festarit peruttiin ja jäi niin moni hyvä artisti näkemättä, mutta ymmärrän kyllä järjestäjää, poliisia ja kuolleiden omaisia myös. Täytyy vaan toivoa, että ne järjestäisi tän festarin ensi vuonna taas Aasiassa, eikä muuttaisi takaisin Australiaan.

translation: KL, you we’re fine, not great, not amazing, not horrible, but just fine. Now been there, done that !

f*ck weekends

Kun paskaa sataa taivaalta niin sitä ei sitten tihuta, vaan tulee kaatamalla..

Perjantai aamuna heräsin pirteänä ja ajoissa aamun kokeeseen. Kihartelin kotona ajankuluksi tukkaa kunnes oli aika käppäillä kouluun. Olin ajoissa kokeessa joka vielä meni super hyvin! Lähin kokeesta ekojen joukossa ja kaivelin puhelinta laukusta. Se ei ollut siellä, eikä ollut lompakkokaan. Iski pikkunen paniikki. Käännyin ympäri ja kävelin takasin luokkaan. Selitin valvovalle opettajalle asian: mun kamat on pöllitty valvotussa koetilaisuudessa, yliopistolla! Käytiin toimistolla kokeen nimilistan kanssa selvittämässä kenellä siihen on ollut mahollisuus. Listaan jäi noin 15 nimeä. Juoksin koneelle laittaa poikkikselle viestiä, että tulee koululle heti. Tarvitsin puhelimen että kortit ja verkkopankkitunnukset (joo niitä ei kannata säilyttää lompakossa…) saa suljettua. Poikkis tuli koululle, sain kaikki kortit ja tunnukset kiinni, ja eikun poliisilaitokselle tekemään rikosilmotusta. Äiti tsemppas puhelimessa kun millon raivosin hakkaavani sen ämmän joka mun kamat vei ja millon itkin hysteerisesti mun tärkeimpien kuvien perään jotka oli siellä lompakossa. Sairainta on, että se jokan mun kamat vei on mun kanssa keskiviikko aamuisin samalla luennolla..

Kun koko rumba oli hoidettu poliisiasemalla lähettiin Johannan kanssa hakee mulle uusi puhelin. Tiedättekö kuinka vaikeeta on löytää iPhone 4S nyt kun vitonen on tullut kauppoihin? Juoksin ympäri ostoskeskusta ja yhdessä liikkeessä oli tasan yksi 4S puhelin mustana. Mullahan ei ollut edes lompakkoa, saati mitään kortteja tai rahaa. Pari tilisiirtoa Johannan suomitilille ja sain uuden puhelimen ja sim kortinkin vielä vanhalla numerolla! Tässä vaiheessa oli fiilis että kyllä tää asia tästä vielä korjaantuu. Thaimaalaisesta pankista sain uuden automaattikortin ja tämän kuun vuokrarahatkin sain sieltä talteen. Nyt oli siis yksi pankkikortti sentään ja käteistäkin taisi olla vielä 25 euroa jäljellä.

Illalla oli pakko päästä parille drinkille ja sen illan tapahtumat onkin ihan toinen tarina. Lauantai ja sunnuntai meni sellasessa olossa kun ois junana alle huumepäissään jäänyt, eikä tää että kamat pöllittiin yhtään parantanut fiilistä. Nyt perjantain sekoilut jo naurattaa, vaikka aika morkkiksessa koko viikonloppu menikin. Jos joku haluu todellisen seikkailuillan Bangkokissa niin mulle ja Johannalle voi laittaa viestiä! Unohtumaton ilta taattu.

No nyt on sitten maanatai. Vaikka perjantai iltana italiaa puhuinkin erittäin sujuvasti en usko että tän aamuinen koe meni hirveän hyvin. Lukufiilikset oli viikonloppuna aika nolla. Vein myös koululle tänää kopion poliisiraportista, eikä niillä vieläkään ollut tarkkaa havaintoa kuka mun kamat vei, vaikka meillä koulussa on kameravalvonta. Olen erittäin pettynyt miten vähän koulu on viikonlopun aikana saanut mitään selville. Meidän koulu on vähän semmonen että hirveesti kaikki jotain tekee, mutta mitään ei tapahdu…

Nyt täytyy juosta taas yhteen kokeeseen. Tälläkertaa otan sen laukun oman penkin alle ettei mun vikojakin kolikoita viedä. Tän viikon on pakko olla parempi…

‘cos when I leave for tonight I ain’t coming back

Nyt vihdoin ehkä rauhottunut tuloksista ja pystyn taas keskittymään normaaliin elämään. (mä en vieläkään tajuuu !! mä muutan thaimaaseeen jes !)

Eilen olin super urheilija ! ja tunari..
Olin heti aamulla klo 11 tallilla treenailemassa. Sitten kävi tää: mun hevonen päätti keulia. As everyone knows, se tarkoittaa että mun heppa nousi pystyyn takajaloilleen MINÄ KYYDISSÄ. Ei hätää pysyin kyllä selässä, mutta löin pääni sen kaulaan. No tän äksidentin seurauksena mun huuli osui johonkin ja hammas upposi huulen sisään. Tuli söpö haava ja turvotus. Thank god se oli in the end pikku haaveri ja turvoitus laski äkkiä. Että näin tallilla..

Seuraavana suuntasin salille. Mun perus treeni ~ juoksumatto. Ainakin jos en kerkee tai jaksa mennä ohjatulle tunnille, suuntaan suoraan matolle (sieltä voi katella telkkari samalla, joten ofc i love it !)
No ei hätää, ei tämä salireissukaan mennyt ilman haavereita: Juoksin iloisesti matolla ja katoin Dr. Philiä ja kuuntelin musiikkia. Mun soitin oli mun edessä olevan tason päällä. Onnistuin sitten jotenkin huitasee kädellä mun kuulokkeiden johtoa, jonka seurauksena mun soitin irtosi ja lensi taaksepäin. No päätin olla super ninja ja napata sen siitä ilmasta. Solmuunhan siinä jalat ja kädet meni ja lensin hienossa kaaressa sinne juoksumaton taakse. Tän saman tein KAKSI kertaa vartin sisällä !! Olin todellinen naurunaihe salilla.. No lopputuloksena oli venähtäny käsi ja myöhemmin huomasin rakon kantapäässä. shitt

Totesin eilen (tai rakas äitini totesi), että urheilu ei vaan sovi mulle. Eilinen oli kyllä ultimateFAIL. hahaa

Rankan löylytyksen jälkeen lähettiin illalla porukalla kännikulmaan. Mä oon aina se joka tulee autolla ja lupaa olla kuski, ja se joka on eniten juopunut kotiinlähdön aikaan. En ymmärrä.. Kauheinta oli huomata, että viihdyttiin Naikan kanssa pilkkuun asti vaikka aamulla oli töitä ! (ja siis pirteenähän täällä nyt oon..) Oli kyllä kivaaa. We need that girls night out ! ♥