HI AND BYE NOVEMBER

Processed with VSCO with f2 preset

Viimeiset vajaa kaksi kuukautta ja etenkin marraskuu kyllä ihan hujahti vain ohi. Lokakuun lopussa aika tuntui matelevan ja tuntui, että olen ainakin ikuisesti raskaana. Raskauden loppu, kun ei tiedä milloin tytöt syntyy, oli mulle todella levotonta aikaa ja olisin vain halunnut maagisesti etukäteen tietää päivän, jolloin tavataan meidän vauvat.

Kun vauvat sitten marraskuun alussa syntyi ja vietettiin kaksi viikkoa kahdessa eri sairaalassa, aika todella vain hujahti ohi. Päiviä rytmitti vain tyttöjen syöttäminen ja mulla maidon pumppaaminen ja tietty ihmettely milloin asiat kääntyy parempaan päin. Kun lopulta pääsimme kotiin oli taas yhden shokin aika, kun uusi arki alkoi ja etenkin nukkuminen jäi jonnekin hamaan menneisyyteen. Ettei marraskuu olisi mennyt ihan vain sohvannurkassa pesimiseksi oli meillä tietysti myös Benin 4v. synttärit. Onneksi olin ennakoinut ja ostanut lahjat ennen tyttöjen syntymää niin ei tarvinnut juosta kaupoilla vastasyntyneiden kanssa :D

Nyt joulukuun puolella voi jo sanoa, että tyttöjen vähän kasvettua ja minun totuttua tähän uuteen arkeen alkaa elämä olla jo oikeastaan todella ihanaa, vaikkakin edelleen todella rankkaa. Kolmen lapsen kanssa jojoilu ei ole helppoa ja vaikka mulla onkin apua tarjolla, olen myös kaikkien lasten kanssa paljon ihan yksin. Mutta en todellakaan valita, sillä tämä on niin lyhyt hetki kun tyypit on ihan pikkusia, joten muistuttelen itseäni nauttimaan (lähes) joka päivästä <3

The past two months and especially November just flew by. During the end of October I felt like time has stopped and I will be pregnant forever. The end of pregnancy (both times!) is not my favourite time of my life. When you can’t tell when the babies are going to be born and can’t plan or mentally really prepare for a certain date, it’s frustrating for me.

When the girls finally came at the start of November and we spent two full weeks in two different hospital, time went by so fast. All I was focused on was feeding and pumping and wondering when things will get easier for us. When we finally got to go home it was time for a new shock in a form of new routines and waving good bye to ever sleeping again :D We also had Benny’s 4th birthday in November! Thankfully I was well prepared and had bought his present before the girls were born so there was no need to go toy shopping with newborn twins tagging along :D

Now that we’re finally in December and the girls have grown a little I can say I’ve slowly gotten in to this new routine of ours. Life I starting to feel amazing but still oh so tiring. It’s not easy to balance between three kids and even though I have help around I still spent a lot of time just by myself with the kiddos. By I’ not complaining, since I know it’s just a blink of an eye and the kids are bigger so I’m telling myself daily to enjoy these days <3

c545d30e-474f-4329-a96a-44fcff9839b0

yay, we’re six days old here!

PREGNANCY WEEK 30

English below ↓

CKBW7822.jpg

30+1 weeks, 48 days to go

Vauvojen tilanne: Tytöt painaa nyt noin 1,5 kg kumpikin ja tulevana perjantaina on taas ultra, jossa saadaan tarkempia mittoja. Yhtä vauvaa kantavalla on noin 3 kg vauvaa mahassa viikolla 39, joten tuntuu hurjalta, että tässä on vielä useampi viikko jäljellä! A vauva (mun vasemmalla puolella) on viettänyt jo useamman viikon pää alaspäin kun taas siskonsa (oikealla puolella) on lähes aina joko pää ylöspäin tai poikittain kyydissä. Synnytyksen kannalta olisi mahtavaa jos tyypit pysyisi juuri näin päin ja mahdollisuuden onnistuneeseen alatiesynnytykseen olisi paremmat.

Mun tilanne: Paino on nyt noussut noin 9 kiloa ja lähestyn samaa painoluokkaa kun päivänä, jolloin synnytin Benin! Silloin paino nousi 57 kilosta > 70 kiloon ja nyt paino on noussut 60 kilosta > 69 kiloon. Tosin painohan kävi siinä alussa 54 kilossa, joten jos sieltä lasketaan, niin 15 kiloa on tullut noin neljässä kuukaudessa. Aika hurjaa. Olo tämän kaiken takia on tietty todella painava ja nyt myös melko kömpelö. Muutama viikko sitten liikuin vielä aika ketterästi kuin kettu tämän mahan kanssa, mutta nyt jo ihan sängystä ylösnousu (tai kenkien jalkaan saaminen!) on todellisen pinnistelyn tulos. Odotan kyllä jo todella malttamattomana, että tapaan tytöt ja saan hiljalleen kroppani takaisin. Haaveissa siintää ne päivät kun saan housut jalkaan ilman, että nousee hikikarpalot otsalle ja syke nousee kahteensataan :D

Muuta: Viimeksi väitin, että odottelen näille viikoille ennen kuin ryntään vaippakaupoille, mutta todellisuudessa meillä on jo aikalailla kaikki mahdollinen ostettuna. Nyt yritän hillitä itseäni ja seuraavaksi rupean kasaamaan tyttöjen sänkyyn sairaalakassia. Tuntuu vaan mahdottomalta miettiä mitä kaikkea sinne ottaa mukaan kun tälläkertaa ei voi yhtään tietää ollaanko sairaalassa neljä päivää vai kaksi viikkoa. Yhtä lasta odottaessa osasi arvella, että osastolla ollaan noin pari päivää kun tuli täysiaikaisena, mutta nyt tilanne on niin eri.

***

Babies’ status: Girls are now approximately 1,5kg each and soon we will have our next ultrasound to know their updated sizes. To think that when you normally carry a baby of 3kg you are 39 weeks pregnant and I still have so many weeks to go! Baby A (on my left) has been head down for weeks now when again her sister is on top sideways chilling :D For the natural labour I’m aiming for I hope they stay this ways so it has higher chances of going smoothly and no c-section would be required. 

My status: My weight is up now 9kg and I’m nearly the weight I was when I gave birth to Benny. That time I went from 57kg to 70kg and this time around I’ve started from 60kg and now up to 69kg. my weight did however plunge at the start down to 54kg due to the hypermesis, so if counting from that I’ve gained 15kg in 4 months, crazy! I feel really heavy and clumsy. Few weeks ago I was still fairly easily getting things done with the belly in the front, but now, ehh no more. Just getting shoes on or even getting up from the bed gets my heart rate up! I’m definitely feeling super excited to meet our little girls and getting my body back. Just dreaming of the days I can pull jeans up without the thought of it causing me to break a sweat :D 

Other: Last time I said I’d wait until I buy all bottles and nappies, but honestly I have bought everything by now. I’m trying to control myself now and not buy anything anymore (okay maybe more nappies, you can’t have too many with twins haha) and just focus on packing our bags for the hospital. Last time I didn’t really have anything with me and didn’t really need anything for those two days, but this time I can’t be sure if we are there for few days or few weeks! All these little things make twin pregnancy so different than having one baby when nothing can really be predicted. 

PREGNANCY WEEK 27

English below ↓

27+0 weeks, 70 days to go

Vauvojen tilanne: Tytöt painaa nyt noin kilon kumpikin. Kumpikin on ollut ultrassa mitattuna vähän viikkoja isompia, joten nähtäväksi jää koska kasvu hidastuu. Ensimmäisellä kerralla mainittiin, että viikon 20 jälkeen paino hidastuisi yhteen vauvaan suhteutettuna, mutta vielä ei ole sitä tapahtunut :D Kumpikin on todella vahvoja ja tunnen liikkeitä ihan kellon ympäri. Tyttöjen jatkuva liikehdintä on melko kivuliasta ja saa mulle myös ihmeellisen merisairaan fiiliksen kun en oikeen saa taukoja ilman ihme möyrimistä mahassa :D Tunnistan myös jo vähän että vasemmalla oleva tyyppi on selkeä aamu ihminen, kun taas oikealla oleva kaveri pyörii kuin hyrrä kaikki illat. Toivottavasti oppii elämään samassa rytmissä maailman tällä puolen!

Mun tilanne: Positiivista tässä vaiheessa on, että sain kaikki alkuraskaudessa oksennetut kilot takaisin ja vielä +5 kg lisääkin tullut. Mun painonnousu on ollut todella maltillista, mutta koska tytöt kasvaa todella hyvää tahtia, ei se ole huolestuttanut ketään. Lähinnä ihmiset ihmettelee mun mahan kokoa viikkoihin ja kaksosiin nähden :D Negatiivisia fiiliksiä tässä on viimeaikoina aiheuttanut mun älytön väsymys ja voimattomuus. Sain lähetteen verikokeisiin ja tuloksena tuli kutsu rautainfuusioon. Jo alkuraskaudessa Thaimaassa ole puhetta mun lievästä anemiasta, mutta se on nyt pahentunut melko paljon. Syön säännöllisesti rautaa, mutta jostain syystä se ei imeydy, joten infuusio on niin viimeinen keino parantaa tätä tilannetta. Odotan kyllä innolla parempaa ja energisempää olo! Tuntuu, että kroppa huutaa liikuntaa, mutta veto on niin veks, ettei auta kuin levätä. Myös vähääkään reippaammat tai pidemmät kävelyt saa mulla hirveitä supistuksia aikaan, joten kamalasti en uskalla tehdä. Juuri luin vielä kaksosia odottaneesta naisesta, jolla rajun aivastuksen takia meni lapsivedet :D 

Muuta: Melkein kaikki vauvatarvikkeet on hankittu ja sen suhteen ollaan todella valmiita vauvojen saapumiseen. Sovin itseni kanssa, että viimeiset ostokset kuten vaipat ja rasvat ja muuta ostan vasta kun viikkoja on 30, niin on jotain mitä odottaa. Muutan täällä ei odotella kuin synnytystä! 10 viikon päästä pääsen käynnistykseen, jos siihen mennessä ei ole sponttaanisti synnytys alkanut. Suomessa kun mo-di/identtisiä kaksosia ei anneta odottaa yli viikon 38 riskien takia. Veikkaan, että 10 viikon päästä oonkin jo niin iso ja painava, että olen täysin valmis tyttöjen saapumiseen :D

***

Babies’ status: The girls are now around 1kg each. They measure a little bigger then twins normally at these weeks so let’s see when their growing slows down. I was told that after week 20 they can start to grow on a slower rate than if you’re expecting just one baby but they keep up on that one-baby curve :D They are very strong and I can feel them moving almost non-stop. One will stop and other will start! It’s sometimes really painful when they kick around but mostly it feels like big bubbles in my stomach and makes me quite nauseous and almost feel like I’m seasick. I can already also tell that the baby on the left is a morning person and the baby on the right lives to wiggle in the evenings :D

My status: Well the positive thing is that I have gained all the weight back that I lost in the start plus 5kg. My weight gain has been super slow, but no one seems to be to worried about it so thats great. I’m sure I’ll gain again just the amount that I need like I did with Benny. Mostly people just wonder about my belly size since I’m so close to the end of the pregnancy and have twins in there :D The negatives then again are that I’m feeling quite weak and tired. I had my ferritin levels check and will need an iron infusion sometime soon. I’m eating extra iron already daily but my hemoglobin seems to still just drop. My body also feels like it’s screaming for workouts, but even a little longer walk starts my contractions and I get too scared to end up in early labour so I don’t dare to do anything much. I even read about a twin expecting woman who’s water broke when she sneezed hard! :D 

Other: Almost all our baby stuff is bought and in that sense we are super ready for the babies. I’ve told myself that I’ll go buy diapers, creams, bottles etc when I get to week 30. Otherwise I have nothing than the labour to wait for! 10 weeks to go and my labour will be induced (if not naturally started by then) since in Finland they don’t let mo-di/identical twin births go over the week 38 due to it having too many risks. I think in 10 weeks I will be so huge and heavy that I’d be ready for the girls to just join us already anyways :D

LITTLE DREAMS

English below ↓

Huh, nyt on jännää. Sukupuolta on veikkailtu ultrissa jo viikoilta 16 asti ja nyt vihdoin ehkä voin luottaa, että meille on todella tulossa pienet tytöt! Viimeiset kaksi kertaa on ultraava lääkäri uskaltanut veikata tyttöjä ja sanonut, että enää varmempaa tietoa ei voi saada kun vasta synnytyssalissa :D Me ollaan tästä tiedosta kyllä aivan super innoissaan ja luotetaan nyt sokeasti siihen, että pienet tytöt meille tulee kotiin tässä syksyn lopulla.

Hauskaa tässä on ollut se, että oon itse muutamaan otteeseen puhunut, kuinka haluan kaksoset ja vaikka kolmen pojan kopla (tai puolikas jääkiekkojoukkue) olisi myös ihan kelpo kokoonpano meille, olisi tytöt todella tervetulleita meijän perheeseen. Nyt siis todella tuntuu, että mitä vaan olen uskaltanut toivoa se tuntuu tapahtuvan! Nyt tietty meillä kaikilla sormet ristissä, että tytöt syntyy hyvillä viikoilla ja täysin terveinä :)

Hauskinta on kuitenkin ollut seurata Benin reaktioita:

Minä: Meille tulee vauva

Ben: En halua vauvaa vaan kissan

Minä: Niitä tulee kaksi ja ne syntyy joulun aikaan

Ben: Ei tarvitse syntyä, voiko ne vaan pysyä mahassa?

Minä: Lääkäri sanoi, että taitaa tulla kaksi pikkuveljeä

Ben: En ainakaan halua yhtään veljeä

Minä: Lääkäri sanoi, että kyllä ne vauvat on tyttöjä, eli siskoja saat

Ben: Jes mä haluan vaan siskoja! Niiden nimeksi tulee Nia ja Pixel (Lego Ninjago:n mukaan :D)

IMG_0401

Whoa, now this is getting exciting. We have had different doctors checking and guessing different genders since the week 16 and now I think I can finally trust that we are having little girls! The last two doctors said that they look like girls and only way to get a more reliable opinion is to check after labour :D We are obviously super excited about this and will now blindly live in the belief that we have little girls joining us at the end of the Autumn.

The funny thing has been that I used to talk how I wanted to have twins and even though having three boys (half of a ice hockey team!) wouldn’t be too bad, I’d be thrilled to have two little girls. Now I truly feel like what ever I wish for will come true and obviously now we all just hope for the girls to join us on safe weeks and be as healthy as they can :)

It’s been really funny also to follow Benny’s reactions to all this:

Me: We are having a baby

Ben: I don’t want a baby but a cat

Me: There is two of them and they will be born around christmas time

Ben: They don’t need to come out, they can stay in the belly

Me: The doctor said they might be little boys

Ben: I definitely do not want any brothers okay?

Me: Okay the doctor now said they will be little girls, so you get two sisters

Ben: Yes I only want sisters, they will be called Nia and Pixel (from Lego Ninjago cartoon :D)

Twin pregnancy Q&A

*  English below *

Meille syntyy kaksoset! Suurin osa, jotka tätä lukee tietääkin jo joko facebookista tai instagramista, että täällä ollaan raskaana, mutta ehkä se on joltain pelkästään blogia seuraavalta saattanut mennä ohi :)

Löysin tämän 15 kysymyksen listän Janni Delerin blogista ja ajattelin, että tämä olisi helpoin tapa kertoa enemmän tästä meneillään olevasta raskaudesta.

1. Millä viikolla olet nyt?

Tänään 18+1 eli 19. raskausviikko. Helpottaa elämää, että se vaihtuu aina maanantaisin niin osaan vähän pysyä perässä viikoista ja viikonpäivistä :D

2. Milloin on laskettuaika?

Viimeisimmän ultran jälkeen todettiin, että 9. joulukuuta olisi raskaus täysiaikainen, mutta koska meille on tulossa identtiset kaksoset niin varmasti jo marraskuun puolella päästään synnytyspuuhiin.

3. Milloin tiesit raskaudestasi?

Heti kun sen vaan voi testistä todeta, eli varmasti viikolla 4-5. Tein itseasiassa jo yhden testin aikasemmin, mutta se näytti negatiivista.

4. Milloin ja miten kerroit kumppanillesi raskaudestasi?

Sam oli meidän bungalowi kodissa kun tein testin, joten ihan naamasta näki kun tulin vessasta :D

5. Minkä ikäisiä sinä ja kumppanisi olette ja kauanko olette olleet yhdessä?

Minä täytin helmikuussa 28 ja Sam täyttää syyskuussa 32 vuotta. Ollaan oltu yhdessä 5 vuotta <3

6. Oliko alkuraskauden pahoinvointia?

Haha jep. Mulla todettiin kilpirauhasen liikatoimintaa ja sen aiheuttama hypermeesi, joten oksensin päivittäin lähes 10 viikkoa. Nyt pahin on jo onneksi ohi, mutta edelleen pyöryttää herkästi ja leposykkeet on pilvissä.

7. Oletko normaalia herkempi?

Ehdottomasti. En voi kattoa mitään liikuttavia videoita ilman, että itkeä vollotan kovaan ääneen :D

8. Milloin tunsit vauvan ensimmäiset liikkeet?

Noin viikolla 14. tunsin ekoja hentoja liikkeitä ja viikolla 15. näytti kuin toinen olisi yrittänyt suoraan mahan läpi karata :D Ultrassa näki selvästi miten tyypit jatkuvasti nyrkkeilee ja tulenkin varmasti vielä tuntemaan kipeitä mylleryksiä mahassa, kuhan kaverit vähän kasvaa.

9. Kuinka monessa ultrassa olet käynyt?

Seitsemässä ja huomenna on kahdeksas. Käyn ultrassa noin 2-4 viikon välein, koska kyseessä on korkea riskinen (mo-di) kaksosraskaus.

10. Oletko huolissasi? 

Suurimman osan ajasta en, mutta kyllä aina välillä huolettaa, että miten tässä käy kun mun raskaus on luokiteltu korkeariskiseksi. Mulla on todella suuri luotto mun kroppaan ja haluan uskoa että kaikki menee ihan hyvin, mutta tiedän myös muutamia, jotka ovat menettäneet vauvan näillä viikoilla, joten se vähän pelottaa.

11. Oletko saanut raskausarpia?

Beniä odottaessa sain kokonaiset kolme, ja nyt kun maha on vielä ihan olematon, ei lisää ole ilmestynyt. En kyllä epäilisi hetkeäkään, että niitä tällä kertaa tulee varmasti reippaammin, mutta en siitä stressaa ollenkaan. Tiikerin raitoja!

12. Tiedättekö vauvan (vauvojen) sukupuolen/t?

Ei, mutta tiedetään, että samaa sukupuolta tulee kaverit olemaas kun on identtiset. Aluksi en olisi halunnut tietää, eikä Sam haluaisi edellenkään, mutta heti kun sain tietää että tulee enemmän kuin yksi, halusin tietää :D Haluan hyvin aikaa miettiä nimiä ja vähän myös käsitellä pettymystä, jos tulee kaksi poikaa. Me tiedetään, että meidän lapsiluku tulee nyt ehdottomasti täyteen, joten etten pääsisi ikinä kasvattamaan tytärtä tulee se jossain määrin harmittamaan. Parempi käsitellä sitä asiaa jo nytten, eikä vasta synnytyksen jälkeen.

13. Minkälaisen synnytyksen haluisit? 

Mahdollisimman luonnollisen. Ben synnytys meni todella hyvin ja selvisin siitä pelkän kaasun avulla, joten se on nyt myös tavoitteena. En kyllä ole mitään kivunlievitystä vastaan, jos tulee olo että kivut on sietämättömät. Ainoa toive on, etten missään nimessä joutuisi keisarinleikkaukseen ja siitä olenkin jo puhunut oman lääkärini kanssa. Sitä ei siis tulla mulle edes ehdottamaan, ellei ole todellinen hätätilanne ja jonkun meistä henki vaarassa.

14. Minkälaisia vaatteita tykkäät pitää?

Mullahan ei oikeastaan ole minkäänlaista mahaa, joten sen puolesta kaikki käy, mutta vatsanseutu on kuitenkin ollut tavallista herkempi, joten suurimman osan ajasta hengailen mekoissa. Onneksi on kesä!

15. Mitä ruokia syöt/et syö mieluiten?

Viikon 5. jälkeen aloin vähitellen voimaan pahoin ja söin ihan mitä vaan teki mieli. Alussa smoothieita, sitten pastaa ja lopulta pelkästään appelsiinimehua. Viikkoon 12 mennessä olin laihtunut kuusi kiloa (normaalia liikantoiminta/hypermeesi kombossa) ja päivää ennen Suomeen lentoa sisällä pysyi ainostaan tipasta saadut nesteet sairaalassa. Onneksi meidän viimeiset kaksi viikkoa Thaimaassa oltiin Bangkokissa ja sain siellä hiljalleen syötyä enemmän kuin aikasemmin. Nyt olen saanut menetetyistä kiloista jo neljä takaisin ja syön edelleen aikalailla mitä vaan mieli tekee. Monet tietääkin, että suosin ehdottomasti vegaanista ruokaa ja vaikka olenkin nyt syönyt ihan mitä vaan mikä on pysynyt sisällä ja auttanut painoa nousemaan, niin olen hiljalleen siirtymässä taas takaisin täys vegaaniseen ruokavalioon :) Suomessa on super hyvä valikoima vegaanisia tuotteita kaupassa ja etenkin vegaaninen roskaruoka-valikoima on huippu :D

A0BF9544-BB5F-4A60-8944-1C828B0669B9.jpg

We are expecting twins! Most of the people reading this already knows this through my facebook and instagram but there might be still some of you who don’t follow me on either one haha.

So I found this fun list of 15 questions in Janni Deler’s blog and I decided it would be the easiest way to tell you about my current pregnancy by answering these :)

1. What week are you in now? 

Today I’m 18+1 so my 19th pregnancy week. It’s fun when it changes every Monday so I have a bit easier time to keep up what week and day we are on :D

2. When is your due date? 

Well the latest check placed it at 9th of December, but since I’m having identical twins they are definitely going to be born before that. I’m ready anytime between end of October and end of November!

3. When did you found out that you were pregnant?

As soon as you could see it from a test. I must have been about 4 or 5 weeks pregnant. I actually did one test before that and it was negative, but it was just done too early.

4. When and how did you tell your partner that you were pregnant?

Sam was home in our bungalow at Koh Chang when I did the test so I didin’t have to tell him, he saw it from my face when I came out of the toilet :D

5. How old were you and your partner and how long had you been together for? 

I’m 28 and Sam is 31 and we’ve been nearly five years together <3

6. Did you feel sick in the beginning? 

Haha oh yes. I had hypermesis caused by hyperthyroid so I was really sick and scared for nearly 10 weeks. I still have a lot of dizziness and fast heartbeat caused by my thyroid problems, but that’s all fine with me since I don’t need to vomit all day every day anymore :D

7. Are you sensitive?

More than usual yes. I can’t watch any of those emotional videos that go around in facebook or I cry right away :D

8. When did you feel the baby’s first kick?

Week 14 I felt first time the twins giving me kicks and on week 15 I saw one of them trying to leave my stomach from the side :D In the ultrasound it looked like they are having a boxing match, so I’m sure these kick and punches are only getting tougher for me to handle :D

9. How many ultrasounds have you done? 

Seven and I have the eight tomorrow. I have ultrasounds every 2 to 4 weeks because of having high risk (mo-di) twin pregnancy.

10. Are you worried?

Most of the time not, but occasionally I feel super worried and scared. My pregnancy is classifier high risk and even though I have a huge trust on my body being able to handle this, I know that things can still go wrong at anytime. So many people with twins have miscarried around these weeks too so that scares me. Also my thyroid adds an extra spin of shit show into this situation.

11. Have you got any stretch marks?

With Benny I got maybe three and now I don’t really even have a bump yet so no. I’m sure I will this time but I’m okay with that. Tiger stripes!

12. Do you know the sex of the baby? 

No, but we do know they are identical so it’s either two boys or two girls! Sam wouldn’t want to know until the birth but I really want to know. I need some time to think of the names, since we need to come up with so many :D Also if we are having twin boys I need time to process that I most likely never have a daugher of my own :/ We feel that three kids is a good number for us and we don’t dream of having anymore.

13. How would you like the delivery to be?

As natural as possible. With Benny I got gas only and I was really happy with the labor so I’m aming to that again. I’m not against having more painrelief also if I feel like I need it. I want to avoid c-section at all cost and have talked about it with my doctors already, who have taken the notes down that it won’t even be suggested to me unless it’s a life threatening situation.

14. Which are your favorite clothes?

Haha well I don’t have any bump yet but my lower stomach is super sensitive so I’m mostly rocking dresses. Thankfully it’s summer in Finland!

15. What do you want most/least to eat?

Around week 5 I stared to feel more nauseous so I would eat what ever I felt I could keep down. At first it was smoothies, then some pasta and in the end I could only keep orange juice down. By week 12 I had lost 6 kilos (this is normal with hyperthyroid/hypermesis) and was feeling really week. We spent nearly two weeks in Bangkok before we flew to Finland and I was able to eat some more there. On our last night in Bangkok I was only able to keep down the IV from the hospital and was really ready to fly home.
Now I’ve gotten four kilos back and I’m eating quite normally. As you know I prefer to eat vegan but right now I’m eating anything I can think of just to get my weight up and keep all the food down :D But slowly I’m going back to all vegan diet since in Finland the options are just so limitless when it comes to vegan foods (and yummy vegan junk foods haha) :)