Hello and goodbye February!

Ajattelin helmikuun olevan toivoa täynnä, mutta ei ehkä sittenkään. Helmikuu on tähän asti ollut epämääräisiä töitä täynnä, mikään ei ole oikein johtanut mihinkään ja nyt taas odotellaan uutta työhaastattelua. On ihanaa olla freelanceri ja tehdä töitä kotoota tai eri kahviloista, mutta ihan jatkuva työnhaku ja itsensä myyminen on todella kuluttavaa. Mutta ei en valita, koska saan viettää niin paljon aikaa Benin kanssa ja se on vaan parasta. Ja loppupeleissä kaikissa töissä on aina niitä hyviä ja huonoja puolia ja päiviä :)

Helmikuu on ollut myös vaikka ja mitä juhlapäivää täynnä, mutta ei olla juhlittu oikeastaan ollenkaan. Itse sain ajatuksen, että jätän myös alkoholin kokonaan pois elämästä seuraaviin synttäreihin asti. Täytin siis viikko sitten 26 vuotta, joten vielä olisi 51 viikkoa jäljellä. En ole oikeastaan ikinä oikein syttynyt millekään herkuttomille lakoille tai muuta, koska faktahan on, että välillä suklaata kuluu ja se on mulle ihan okei. Mutta alkoholi, se ei vaan sovi mulle, joten tämmönen kokeilu voisi itselle tehdä ihan terää.

Helmikuussa olen myös haaveillut reissuista. Vaikka Phuketissa eläminen onkin kun olisi jatkuvalla lomalla, on mulla pitkään ollut kaipuu tien päälle. Olenkin koittanut naputella töitä menemään minkä kerkeän, että ensi kuussa voisin jokusen viikon, edes yhden, matkustella. Kaikki taas riippuu niin työtilanteesta, joten ei auta kuin odotella ja katsoa mitä tapahtuu. Ehkä maaliskuu olisi toivoa täynnä?

P1230033-1.jpg

I though February would be full of hope, but nope it haven’t been like that at all. February has been full of random jobs and proposals that haven’t led anywhere. Now I’m just waiting for another interview again. It is awesome to be a freelancer and work from home or from different coffee shops, but to be constantly applying for jobs and “selling myself” is really draining. But no, I’m not complain, since I get to spent so much time with Benny and that is the best. And in the end all different jobs have their good and bad sides anyways :)

February has been also full of special days and celebrations. I mean who has birthday, anniversary and valentines day in consecutive days? :D I also had an idea of not drinking any alcohol until my next birthday. I just had my 26th birthday a week ago so there would be another 51 weeks to go. Let see what happens. All I know is that alcohol and I just don’t get a long very well so this could be really good for me.

And lately during this month I have been dreaming of traveling again. I mean living in Phuket is like living on a permanent holiday but I’m just really longing for being on the road again. I have tried to work as much as possible so I could hit the road next month but lets see. Maybe March could be full of hope?

Living the dream

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

bikini top RipCurl bottom Asos sunnies Tiger

Siis jos väitin, että tuolla edellisen postauksen biitsillä oli hiljaista niin olin ihan super väärässä, koska tällä rannalla ei ollut kuin me ja kaksi muuta ihmistä! Tänne joutuu vähän trekkailemaan viidakon läpi, mutta on kyllä niin sen arvoista. Itse pelkään kuollakseni jo ajatuksenakin käärmeitä ja olen silti tänne jo kaksi kertaa kulkenut tuolta viidakosta :D Tuntuu niin hassulta katsoa näitä kuvia ja miettiä, että me todella ollaan Phuketissa! Tää on todella turistien täyttämä ja myös paljon länsimaalaisia asuu täällä, mutta silti täältä löytyy näitä helmiä. Ihan parasta :)

If I claimed that the beach in my previous post was quiet I was so wrong. I mean it’s quiet but nothin beats this heaven. There was literately only us and two other people. You have to trek a little through the jungle to get there but it is so worth it. Even I’m terrified of snakes I’ve already made the trek twice :D Feels so crazy to look at these photos and think that we’re in Phuket! So many tourists here and westerners who live here, but still you can find this small gems if you’re ready to explore a little :)

And behind the scenes:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hidden Beach

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Phuket muka älytön turistirysä? No kyllä se on vaikka riippuu tietty missä päin aikansa viettää, tällä pienellä rannalla ei ainakaan ollut tungosta. Oon itseasiassa kerennyt tänne jo kahdesti! Paras tapa löytää näitä pieniä helmiä oikeastaan missä päin maailmaa vaan on zoomailla google mapsia ja lähteä seikkailulle. Voin sanoa, että pari tuntia ajeltiin ylös alas erinäisiä pikkuteitä ennen kuin tää paikka löytyi. Vinkkinä myös, että tankkaa kulkuneuvosi tankki täyteen ennen seikkailua, ei nimittäin ole hauskaa olla ihan keskellä jorpakko kun bensavalo vilkkuu :D Siinä kyllä nousi ohimolle muutamat hikikarpalot, mutta hei selvittiin ja oli sen arvoista.

Nyt vain sataa, sataa ja sataa. Aika siis täyttää kahvimuki, kaivautua sohvannurkkaan ja ei, ei avata Netflixiä vaan hukuttautua töihin. Onneksi on edes kiva työ :)

***

Phuket crazy full of tourists? Well yes, but it all depends where here you spent your time at. At least this tiny beach wasn’t too packed with people. I’ve actually visited this beach already twice! Best way to find these little hidden secrets basically anywhere in the world is to zoom in on google maps and go for an adventure. I can tell you that it did take us few hours of driving up and down on the mountains to find this place. As a tip I’ll say that do fill you vehicles tank before staring your adventure. It is not a fun feeling to be in the middle of a jungle road when your car tells you you’re running out of gas :D I might have been sweating a little at that moment, but hey we made it and it was all worth it!

Now it’s just raining, raining and raining. Time to refill my coffee mug, get all comfy on the couch and no, not open Netflix but start working. Thank goodness I at least have a nice job :)

Time flies

kc1kc2 copy

Mä en kestä. Oon ehkä tulossa vanhaksi (noeinytkai) tai jotain kun aika vaan lentää ihan siivillä. Ehkä se vaan johtuu siitä, että on liian kivaa? Nyt mulla on tasan tunti aikaa kertoilla teille meikän menemisistä ennen kun alakerran aamupalapaikka aukee.

Oon tässä kahden ja puolen viikon aikana kerennyt käymään Ko Changilla, vähän hengata Bangkokissa, ostamaan lentoliput juhannukseksi Suomeen ja nyt ollaan koko meijän poppoon voimin Chiang Maissa. Huh haipakkaa. Sam aloittaa täyspäiväsesti duunit ensikuussa, joten tietty paniikissa tungin tän kuun täyteen reissuja meille :D Täytyy ottaa ilo irti näistä viimeisistä yhteisistä vapaista! Ensi kuussa jätetään siis Sam sitten tänne töihin ja lennetään Benin kanssa juhannukseksi Suomeen. Kokonainen kuukausi Suomen kesää (jopa ne sateet ja +5) kuullostaa Thaimaan +44 asteen lämpöaallon jälkeen niiiin hyvältä. Tosin lentäminen noin 7 kuukautisen kanssa yksin tulee olemaan mielenkiintoista. Anteeksi jo näin etukäteen, jos oot meidän kanssa samalla lennolla! Tästä vauvan kanssa lentämisestä on tulossa oma postuksensa, kuhan vaan saisin perseen penkkiin ja sen vihdoin kirjoiteltua loppuun.

Okei Ben heräsi, eli uusi päivä uusi sirkus!

kc2-1kc2-2

I can’t take this. I must be getting old (kidding kidding) or something is going on ‘cos time just flies! Maybe it’s because we’re just having so much fun? Now I have one whole hour to tell you what I’ve been upto and then it’s breakfast time.

In the past two and half weeks we’ve been to Ko Chang, hanging out in Bangkok, bought tickets to Finland for the midsummer and now we’re all in Chiang Mai. Sam is starting to work full time next month so I might have panicked a little and pack this month full of trips haha. So next month Ben and I will leave Sam in Bangkok to work and we go spent a whole month in Finland. After the heat wave (+44 celsius…) I’m so ready to enjoy Finnish summer, even the +5 and raining weathers! Only thing I’m stressing is the flight to Finland with a 7 month old. I already apologise if you’re in the same flight with us. I’m working on a post about flying with baby and hope to get myself to sit down and finish it soonish!

Okay, Ben woke up. New day new circus!

kc4

jungle fever, almost

Vihdoin ja viimein se on ohi! Kaikki esseet ja projektit on tehty, enää yksi esitelmä ja kokeet. Edes kokeet ei stressaa kun kaikki raportit on palautettu. Tää jakso on ollut varmasti hirvein ja haastavin ikinä mun yliopisto aikana. Ottaen vielä huomioon, että normaalisti teen jaksossa ainakin kuusi kurssia ja tässä jaksossa tein vain viisi, on tää työmäärä ollut ihan sairas. Jos ikinä annoin teidän ymmärtää, että täällä on ihan helppoa ja mukavaa niin perun kaikki sanani nyt.

Ja koska Bangkokissa on taas mielenosoituksia, teitä suljettu ja pommiuhkia ja mulla sopivasti lomaa, karkasin pitkää viikonloppua viettämään Ko Changille.

Finally it’s over! All essays and projects are done, just one presentation and exams to go. Even the exams can’t stress me anymore when all the reports are done. This semester has probably been the most horrible ever during my time in university. And when you think that I usually do at least six classes per semester and this semester I only did 5, the amount of work we had was insane. If I ever made anyone think it’s easy and chill here I take that back now.

And because there is protests in Bangkok again, roads are blocked, bomb threats and I have little holiday, I ran off to Ko Chang for a long weekend.

koc1.jpgkoc2.jpgkoc3.jpg

Koska ei ole hyvää ilman huonoa, niin meikä on taas kipee. Keskesinhän olla jo ainakin kaksi viikkoa terveenä. Tällä kertaa todennäköisesti keuhkokuume tai joku vastaava. Muuten siis ollut mukava loma, mutta kun puolet päivästä yksii niin, että keuhko on tulessa, eikä maillahalmeilla ole apteekkia niin rupee vähän ahdistaa. Huomenna siis takasin Bangkokiin ja sairaalaan keuhkokuviin, jännää.

And there is never good without some bad too. I’m sick again. Well I was fine almost two weeks already. This time I most likely have some lung infection or something. Otherwise I’ve had nice holiday, but when you half of the days cough so much you feel like your lungs are in fire and there is no pharmacy around, you start to get annoyed. So tomorrow back to Bangkok and visit some hospital for a lung check up, exciting.

be happy and go surf

Karkasin toissapäivänä takasin Balille. Olinhan sentää kokonaiset 6 viikkoa poissa, tuntu Bangkokissa ikuisuudelta, täällä tuntuu kun en ois ikinä edes lähtenyt. Miksi takas Balille? Koska (teki mieli kirjottaa yolo – ampukaa mut) surffi. Ei kai mitään muita syitä edes tarvitse?

Eilen jäi tosin multa surffit väliin kun aallot päätti nousta sinne 6ft ja onshore. Toi viimenen kuva havainnoillistaa teille vähän minkä kokosista puhutaan. Ja mun laudalle ei pysty duckdivee (enkä mä edes osaa kun teoriassa :D), joten ei mitään asiaa tonne. Tänää kurkkasin aamulla MSW:stä että pitäis olla 3-5ft aallot ja pojat soitti rannalta, että iltapäivästä pääsen vihdoin surffaa (lue: räpeltää)!

Nyt kello on 14:00 ja yritän mukamas jotain opiskella, mutta taidan kyllä vaan lähtee tästä syömään, hakee laudan ja rantaan. Palaillaan asiaan kun saan taas pojilta mun kameran takas ja lisää kuvia :)

in a relationship with: surfing

Käytiin perjantaina päiväreissulla Rayongissa kun sain facebookista kaverin kautta tietää, että siellä on surffikoulu. Koska aaltoja ei ollut nimeksikään (vaikka kuinka yritin pikkusella suppilaudalla surffata) otettiin alle kaikille erikokoiset SUP (stand up paddle) laudat. Sielä sitten melottiin pitkin poikin, välillä seisten, välillä polvillaa, välillä kaikki yhdellä laudalla. Oli ihan hullun hauskaa ja varmasti mennään takasin.

FB > Rayong (Mae Ramphung) Beach Surf School

translation: one happy day with SUP (stand up paddle) boards in Rayong