Backpacking Photo Diary by Benny

KC1

Koska en ottanut kameraa mukaan reissuun, yritin parhaani mukaan muistaa ottaa kuvia puhelimella. Lähinnä kuvia tuli otettua Benistä, joten tässä tulisi. Reissukooste a la Benjamin!

Matkustettiin Phuketista Bangkokiin lentäen ja Bangkokissa yövyttiin meidän ystävien luona. Kerettiin parissa päivässä hyvin shoppailemaan (ei löytynyt sopivia vansseja Benille, mutta uudet converset löytyi), näkemään muita mamma kavereita ja tietty syömään :D Bangkok on ihan huippu paikka shoppailulle ja syömiselle!

Bangkokista siirryttiin Ko Changille minibussi – lautta – taxi kombolla. Ensimmäiseksi kahdeksi yöksi varasin meille ihanan pikkuisen bungalowin Jungle Viewstä. Tää paikka oli niin symppis ja jos siellä olisi ollut ilmastointi olisin ehkä muuttanut sinne pysyvästi! Mutta tosiaan, koska matkustin Benin kanssa päätin, että siirrytään lopuksi ajaksi ilmastoituun huoneeseen Valley View Villaan. Siellä majailtiin myös meidän edellisellä reissulla Benin ollessa noin puolivuotias ja mä niin rakastan tätä paikkaa! Se on ihanasti poissa pääkadulta, joten siellä ei kuulu kuin viidokon äänet ja huoneet on super siistejä ja melko isoja. Dean joka itse asuu yläkerrassa on todella kiva host ja jos matka vaikka rannalle tuntuu liian pitkältä kävellä, voi häneltä vuokrata mopon. Muuten Changilla vaan hengailtiin rannalla, nähtiin ystäviä ja syötiin hyvin. Ko Chang on edelleen ehdottamasti mun yksi lemppareimpia saaria koko Thaimaassa.

Kuuden päivän jälkeen päätettiin, että on aika lähteä kohti Bangkokia ja matka meni taas lepposasti minibussilla. Meidän kanssa matkusti myös kaveri Suomesta miehensä ja poikansa kanssa, joten oli seuraa kenen kanssa höpötellä menemään koko viisi tuntinen. Bangkokissa halusin yöpyä lähellä Khaosan roadia, joten varasin meille priva huoneen Bewel Hostellista ja taas oli hotellivalinta täysi kymppi. Bewel Hostel on Samsen soi 4:lle eli ihan kävelymatkan päässä Khaosanista, mutta vieressä ei ole yhtään baaria, joten täysin hiljainen paikka yöaikaan. Saatiin ihana huone ylimmästä kerroksesta ja Ben rakasti kuikuilla ikkunoista maisemia. Löydettiin myös hyvän ystävän suosituksella ihan mahtava lapsiystävällinen ravintola CHOMP (Samsen soi 1 kulmassa), josta saa kaiken ikäisille vauvoille ja lapsille sekä soseita että ihan ruokaa sekä yleisesti todella kattavasti tälle mammalle vege vaihtoehtoja. Kun Khaosanilla oli shoppailut shoppailtu ja herkut syöty oli aika lähteä kentälle ja kotiin. Taksissa istui pieni pettynyt reppureissaaja, joka ei yhtään tykännyt, että reissu tuli päätökseen. Tyyppi myös osoitti hienosti mieltää huutamalla ja raivoomalla koko lennon boardingista alkaen siihen asti, että päästiin Phuketissa kentältä ulos… Olin aika loppu sen lennon jälkeen, mutta nyt jo se naurattaa :D Sormet ristissä, että ensi kerralla mennään taas paremmilla fiiliksillä!

***

Because I didn’t bring my camera for the trip, I tried my best to remember to take photos with my phone. Mostly I of course took photos of Benny so here it is, our trip through photos by Benjamin!

We flew from Phuket to Bangkok and stayed at our friends place while there. In the few days there we had enough time to do some shopping (didn’t find vans for Ben so got him new converse), meet my best mama friends and their bubs and of course at a lot, all the time :D Bangkok is the best city for shopping and eating!

From Bangkok we took a minivan – ferry – taxi combo to Ko Chang and for the first two nights a booked us a bungalow form Jungle View. This place was so nice and chill and if they’re have a bungalow with air con I might have moved there permanently. But since I was traveling with Ben, I choose to move to a room in Vally View Villas. We stayed there also during our previous trip to Ko Chang last year and I just love that place! The location is perfect, away from the busy main road and surrounded by jungle and the rooms are fairly spacious and always super clean. Dean who is the host and lives upstairs is really helpful and if the walk from the house to the beach (or anywhere around) feels to long you can rent a motorbike from him. All our time in Ko Chang we just spent hanging out on different beaches, meeting up with all our friends and eating :D Ko Chang is still my top favourite island in Thailand!

After six days we choose to head back to Bangkok and took a minivan all the way. I had a friend, her husband and their son from Finland traveling with us so the trip was easy breezy. In Bangkok I wanted to stay close to Khaosan road so I booked us a private room from Bewel Hostel and could have not been happier. It’s located in Samsen Soi 4 and it’s walking distance from Khaosan road, but has no loud bars or clubs around so you can really have your peace and quiet at night. We got a super pretty room from the top floor and Ben loved to hang by the window and enjoy the view. We also found with a help of a good friend my new favourite restaurant CHOMP (corner of Samsen soi 1). They have purees and foods for babies up to toddlers and bigger kids as well as a really good selection of vegan foods for mama! When we were done with our shoppings and eating yummy foods it was time to head to the airport and head back to Phuket. I had that little disappointed backpacker in the taxi sitting next to me. He was clearly upset that our trip ended and was screaming all the way from the boarding the plane in Bangkok until we got out of the airport in Phuket… I was pretty damn tired after that but now I can already laugh about it :D Just hoping that next time I have happier toddler flying with me!

Last week of university… ever?

Voihan blogi kun mulla on sua ikävä. Mun ei niin pitäisi olla kirjoittelemassa tänne mun höpöhöpö juttuja samalla kun kaksi esitelmää, kaksi raporttia ja yksi essee on tekemättömien töiden listalla ja palautukset tällä viikolla. Mutta jotenkin tänne on niin paljon helpompi kirjoittaa, kun tekstin ei tarvitse olla akateemista tai edes aina kieliopillisesti niin oikein. Huolettomampaa höpöttelyä, sitä mä tällä viikolla kaipaan näiden koulutöiden välillä. Koulusta puheenollen, mulla on enää kuusi koulupäivää, ikinä. Siis ihan menee iho kananlihalle kun ton näin tänne kirjoittaa. Moni (minä itse mukaanlukien) on tässä matkalla pohtinut, että valmistunkohan mä ikinä ja nyt se päivä olisi sitten täällä. Ensimmäinen joulukuuta on viimeinen koe ja sormet ristissä sitten vaan odotellaan tuloksia. Ei pahemmin stressaa, mutta jännittää kyllä ihan hulluna! Jos tuuri käy (tuurilla menty koko koulu muutenkin haha) ja todella valmistun, niin täytyy varmaan alkaa ihan tosissaan miettiä sitä aikuisten työpaikkaa ja mahdollisesti josko jatkaisi ensi syksynä maisterivaiheeseen. En kyllä ikinä eläissäni ole kuvitellut tai olisi uskonut, että minä, keskiverto (surkimus) opiskelija ikinä edes olisin tilanteessa, että voisin harkita maisterin tekoa. Aika muikea fiilis! Okei nyt takaisin viimeistelemään nämä tämän tutkinnon vikat projektit niin oltaisiin oikeasti askel lähempänä sitä maisteria :-D

Oh my blog how I miss you. I so should not be writing here my random nonsense when I have two presentations, two reports and one essay about to due this week. But somehow it is just so much easier to babble here when I don’t have to write academic language or even care too much about grammatical rules! This is just what I miss and need in between all university craziness. Talking about university I have only six school days left. Makes me go all goosebumps to write that down! Many (me included) have been wondering if I’ll ever graduate and now that day is about to be here. First of December I have my last exam and then just need to patiently wait for the results if I passed everything. I’m not actually stressed at all but nervous and super excited. If I get lucky (been counting on my luck all these years in uni) and I really graduate, I think I need to get a real adult job and maybe consider about doing my masters next. I really never in my life thought that I (very average or below average student) would say I’m thinking of doing my masters degree. Feels pretty amazing and crazy! Okay now back to the last projects so I could in reality be close to the masters level :-D

benkku

Näin muikeana olen ensi perjantaina rannalla, kun on koulu käyty ja uusi vaihe elämästä alkamassa Phuketissa! (Benjamin 2 kuukautta vanhana <3)

This is how I'll look like next week on Friday at the beach when my bachelors is done and I'm 
officially starting a new chapter in life in Phuket! (Benny is just 2 months in the picture <3)

No more stress

Olin mielenkiintoisella tunnilla eilen, jossa puhuttiin stressin hallinnasta. Itse olen tyyppiä joka ei helpolla stressaa ja stressi onkin melko vieras tunne meikäläiselle. Jos oot seurannut mua pidempään ootkin lukenut jo tän postauksen vajaa parin vuoden takaa, jossa puhuin siitä miten stressattavat asiat ovat tyyppiä “niihin voi/ei voi itse vaikuttaa”. Seison edelleen ton postauksen takana täysin ja kun vuosia sitten ton ajatusmallin ymmärsin, se muutti mun elämän todella stressi-vapaaksi. Kaikki tosin muuttui hieman kun Ben syntyi ja ymmärsin, ettei mulla olisi enää minuuttiakaan aikaa millekään muulle kuin hänelle ja hänen tarpeilleen. On ollut aikamoista tasapainoilua koulun, kodin, parisuhteen, ystävien ja Benin välillä. Vähän kun jatkuvasti jonglööraisi liian monella pallolla eikä kukaan ikinä olisi opettanut, että miten edes jonglöörata! Aloin huomaamatta stressaamaan asioista, ja niin kuin viime postauksessa sanoinkin, olen ollut melko stressaantunut viimeaikoina. Aina eiliseen tuntiin asti. Ymmärsin vihdoin, että mua ei itse asiassa pidättele mun ylipitkä lista hoidattavista asioista, vaan jatkuva pieni stressin tunne. Oon viimeaikoina yrittänyt vaan selvitä päivä kerrallaan tästä elämästä, enkä ole nauttinut siitä yhtään. Kunnes eilen ymmärsin mistä kenkä puristaa ja osasin pysähtyä ja kertoa itselleni: “Stressaat turhasta. Priorisoi, järjestele, suorita ja nauti!”. Vihdoin tuntuu, että olen kohdistanut ongelman, eliminoinut sen ja voin tehdä muutakin kuin vaan selvitä. Voin taas nauttia ja elää. Me myös vihdoin löydettiin ja palkattiin Benille nanny pariksi päiväksi viikossa, että saan vähän omaa aikaa (paniikissa viimeistellä vikat kouluprojektit :-D). Saatan jopa heittäytyä villiksi ja mennä ensi viikolla itsekseni salille! Toisaalta ihan yhtä todennäköistä on, että avaan netflixin ja tilaan pizzan haha.

Mulla on muuten enää kaksi viikkoa koulua jäljellä. Kaksi viikkoa. Sitten mä ilmeisesti valmistun. Tuntuu todella käsittämättömältä ja jännittävältä, mutta toisaalta, mitä mun nyt pitäisi tehdä? En mä vieläkään tiedä mikä musta tulee “isona”! :-D Ehkä maisteri siis seuraavaksi?

nostress-1

I had an interesting class yesterday where we talked about managing our stress. I’m not a person who feels stressed out easily and it is quite a foreign feeling for me. If you’ve followed me for awhile you might have read this post I wrote about stressing over stuff you have/don’t have control over. I still agree completely with that post and getting in to that conclusion some years back almost completely changed my life to be very stress-free. Everything though changed a little when Benny came along and I realised I have zero time for anything other than him and his needs. It has been a lot to handle school, home, relationship with Sam and friends and Benny all together. Like I’m endlessly joggling all these balls and no one ever even thought me how to joggle! The stress started to creep up on me slowly and as I said in my previous post I have been stressing out lately. Until yesterdays class. I realised that what was holding me back was the underlying feeling of stress about everything I needed to do and not actually the things that need to get done. I’ve been lately feeling like I’m just magically surviving day in day out and not enjoying the ride at all. Until now that I was able to tell myself: “Stop, you’re stressing out and it is so pointless. Prioritise, organise, complete the tasks in hand and enjoy the days.” I finally  feel like I have targeted the problem I’ve had, eliminated it and I’m now able to pull thought this. I have also finally found and hired a nanny for Benny so now I get twice a week some me time (so I can in panic finalise last uni work lol). I might even go all out and start going to the gym next week when I get my free hours. But no high hopes guys, it is as likely that I just open netflix and order pizza :-D

By the way, I have only two weeks of university left. Two weeks. Then I graduate. It feels so unbelievable and exciting, but like what am I supposed to do with my life now? I still got no clue what I wanna be when I “grow up” :-D Maybe masters degree next?

NEW SEASON

img_0028-1img_0035-1img_0057-1img_0076-1img_0066-1img_0065-1

Ollaan pitkään puhuttu, että kuinka sitten kun valmistun koulusta voidaan vihdoin muuttaa pois Bangkokista ja ihan minne vaan. Nyt se hetki on käsillä kun valmistun neljän viikon päästä ja ollaan vihdoin tehty pysyvä päätös Phukettiin muuttamisesta. Ajatuksissa pyöri myös Ko Chang ja Suomi, mutta asioiden rullaillessa eteenpäin on Phukettiin muutto meille tällähetkellä ja tässä elämäntilanteessa kaikkein järkevin. (ja ääää niin parastasiistiäjännää!)

En aikasemmin stressanut pahemmin isoistakaan elämänmuutoksista ja pakkasin helposti laukut, lähdin ja muutin minne milloinkin oikealta tuntui. Nyt jostain syystä jopa vähän jännittää! Onneksi ollaan Samin kanssa tosi samalla aaltopituudella tän muuton suhteen ja kumpikin oli pohtinut Phuketiin muuttoa jo ennen kuin edes tunnettiin toisiamme. Nyt pitää saada toi koulu vaan hoidettua vihdoin ja viimein loppuun ja voidaan aloittaa uusi vaihe elämässä :-)

Mut nyt teetä, nenäliinoja ja peiton alle. Oon kolmatta viikkoa flunssassa (syksy se on kait täälläkin kun jatkuvasti sataa vettä) ja nyt on pakko todella hiljentää vauhtia ja levätä, että tää joskus loppuisi!

We have been talking already some time that when ever I graduate from university we could move away from Bangkok. Now the time is finally here as I’m graduating in four weeks! After considering our options we have decided to move to Phuket! We were thinking of moving to Finland or Ko Chang as well but as time went by we came in to the conclusion that moving to Phuket would be the best option for us right now. I’m so freaking excited!

I’ve never really stressed about big life changes before and used to pack my bags and relocate my self pretty easily to anywhere. This time i’m feeling way more nervous! Thank goodness Sam and I are fully on the same page with this move and we both have been thinking about moving to Phuket before we even met each other. That’s so cool! Now I just need to get those last few courses done and we can finally start our new chapter in life :-)

But right now I need some hot tea, tissues and crawl under the blankets. I’ve had a flu for three weeks now (a guess it’s fall time and flu season here as well) and I really need to slow down and rest more so I could finally start to feel better soon!

Photos Naz Brown

What are you doin my love?

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

top Love&Lies shorts Pull&Bear kimono Pull&Bear shoes Converse sunnies RayBan

Nyt on kyllä niin mun näköinen asu. Tiedättekö kun näkee jossain kivoja asukokonaisuuksia ja miettii, että voi kun voisin pukeutua noin tai olisipa tuo ja tämä juttu niin mun näköinen. Mulla tuli just semmonen fiilis kun näin tän kimono-takki-viltti hässäkän. Mietin pitkän tovin tarviinko todella sen ja onko se nyt ihan välttämätön, mutta en voinut vastustaa. Yritän aina shoppailla todella järkevästi ja ostaa vain vaatteita, joita on helppo yhdistellä keskenään, mutta tämän kohdalla nostin kädet ilmaan ja totesin, että ihan sama, käytän sitä vaikka pelkiltään, koska olin niin rakastunut :-D Tätä tulee varmasti näkymään ihan liikaa mun päällä, etenkin Suomessa!

Toppi ja shortsit on super vanhat ja kulahtaneet, mutta niin yleensä rakkaille vaatteille, jotka on käytössä jos ei päivittäin niin viikoittain, yleensä käy.

Ja hei onko mitään parempaa kuin tuliterä uudet conssit? Etenkin valkoiset! Edelliset meni pesuun mustana ja tuli takaisin harmaana…ehh. Ehkä aika heittää nille hyvästit kun kantakupitkin on kulunut niin puhki ettei niitä enää ole olemassa ja narujen reikärenkulat on läpeensä ruostuneet :-D Oon super huono heittämään pois kenkiä ja usein piilottelenkin niitä meidän kenkäkaapin perälle hehe. Hauska tarina: mun vanha kämppis aikanaan heitti mun vanhat hennesin kangas-läpykäs-tossut roskiin, koska ne oli revennyt ja noh aikalailla tiensä päässä. Minä koulusta kotiin päästyä juoksin paniikissa roskahuoneeseen ja toden totta löysin ne vielä sieltä! Kiitos roskakuski, ettet kerennyt meille ennen mua ;-) Käytin niitä vielä usean kuukauden, ennen kuin sain aikaseksi hakea uudet hennesistä ja vihdoin haikein mielin luovuin vanhoista. Kyse on nyt siis näistä kympin tossuista :-D Kenkähamstraaja täällä siis moi!

Huomaatteko muuten mitään eroa näissä kuvissa verrattuna aikaisempiin (mun ottamiin) kuviin täällä blogissa? Omaan silmään nämä näyttää tosi paljon parempi laatuisilta. Oon aina ottanut kuvat RAW:na, mutta exportannut vaan kopiot kamerasta :-D Jep, en tosiaan ole mikään tekniikan ihmelapsi. Ekaa kertaa siis onnistuin muokkaa kuvat kun ne on vielä RAW tiedostoina ja käytin myös muutaman hermoja raastavan hetken opetellessa vähän lisää photoshopin käytöstä ja olen kyllä tosi tyytyväinen! Toivottavasti eron huomaa :-) Sam on myös todella paljon luontevampi nykyään kameran takana ja toivookin jo omaa Olympuksen kameraa! Ehkä synttärilahjaksi ;-)

ps. tosta tukkatyylistä en sano muuta kuin, että leikkasin otsiksen ja inhoan sitä. onneksi se on melkeen jo kasvanut pois. vinkki: älä leikkaa hiuksia synnytyksen jälkee, ne lähtee muutenkin päästä. voi typeryys ja harmistus

// Now this outfit is really my style. You know when you see cool outfits and you think like oh I wish I could dress like that or this and that thing would be so me? I got that feeling when I saw this kimono-jacket-blanket thingy. I really gave thought about it and if I really need it, but I couldn’t resist. I always try to shop smart and buy pieces that are easy to mix together, but with this I didn’t care. I decided that I wear just this and nothing else if it came to that. That’s how in love I was and am with it :-D You will see this on my way too much from now on, especially in Finland!

Top and shorts are old and worn out but that is what happens to loved clothes you wear if not daily then weekly.

And is there really anything better than a pair of brand new Converse? Especially white ones! My old whites went to the laundry machine black and came out grey. I might have to say bye to those since the heel cups are non existing and the lace hole things are completely rusty :-D I’m so bad at throwing away shoes and often hide the old ones at the back of our shoe cabinet hehe. Funny story: my old roommate threw away my old canvas espadrilles cos those were ripped and pretty much completely worn out. Once I came home from school I ran to our garbage room and found them from there! Thanks garbage truck man for being slow that day ;-) I kept wearing them for several months after that until I got around to go and buy a new pair of the exact same shoes. And I’m talking about these ones :-D Shoe hoarder here hello!

By the way do you notice any difference with the photos compared to some older ones I’ve taken? To me these seem to be another level when it comes to the quality. I always shoot in RAW but have exported only the copies from my camera, never the actual RAW files :-D Yea, I’m not the tech smart type of person. First time I figured how to export and edit the pictures in RAW and I’m really happy with the result. Also learned so more of how to work with photoshop! Hope you can actually notice the difference now. Sam is also way better at shooting photos now days than he was before and is already wishing to get his own Olympus camera. Maybe for his birthday? ;-)

ps. i’m not gonna say anything when it comes to my hairstyle except that I cut bangs and i hate it. thank god it’s almost grown out. tip: don’t cut your hair post labour, your hair will fall out anyways. ugh to my stupidity

Chinatown nights

IMG_0551-1IMG_0585-1 IMG_0583-1IMG_0592-1 IMG_0571-1 IMG_0561-1

Nämä kuvat tulee nyt toista kertaa, koska kiitos sekoilevan wordpressin ja mun oman typeryyden tämä postuas on kadonnut jo niin monta kertaa bittiavaruuteen ettei uskoisikaan. Tiivistettynä siis oleellisin: minä ja Sam aletaan tekemään YouTube videoita! Kyllä, luit oiken. Meitä voi siis kohta seurata myös liikkuvan kuvan muodossa! Aijon silti jatkaa tätä blogia ja toivoinkin, että kirjoittelu maistuisi entistä mielekäämmältä kun päivät viettää höpötellen kameralle haha.

Siivoilin viime vuoden kuvakansioita ja törmäsin näihin kuviin. En ymmärrä miten nämä on voinut jäädä julkaisematta, koska tää ilta oli yksi kivoimmista koko viime vuonna ja nää kuvat on ihan super kivoja! Paikka on soi Nana Chinatownissa (ei siis se huonomaineinen alue sukhumvitilla) ja tapahtuma oli yksi Bangkokin monista hipsteri häppeningeistä. Kiitokset kuvista Sussulle :-)

// I’m posting this pictures now second time since they’ve disappeared already so many times thanks to wordpress going crazy and me losing my mind. So as a summarisation what I posted earlier: Sam and I are starting to make YouTube videos! I’m so excited and I can’t wait to show you guys what we have been planning for so long. I’m still gonna keep blogging and I hope I feel more inspired to write and photograph after talking to camera and editing videos all day :-D

I was going through folders of pictures from last year and came across these photos. I don’t understand how I forgot to post them that time since it was one of the most fun night of the year and these pictures are so cool! The area is called soi Nana in Chinatown (not the dodgy area in Sukhumvit) and this was one of the many hipster happenings we have in Bangkok. Thanks to Sussu for the photos :-)

 

ROAST

seafood risotto

lamb gnocchi with duck egg

Bangkok ravintola vinkkiä tarjolla! Oon yrittänyt kirjottaa tätä vaikka kuinka monta kertaa, mutta en vaan saa järkeviä kokonaisia lauseita aikaiseksi. Tähän teksikenttään ilmestyy aina vaan epämääräinen lista ylistyssanoja ja kehuja tätä paikkaa kohtaan. Jos siis haluat käydä syömässä tajunnan räjäyttävän hyvää ruokaa Bangkokissa, ei tätä paikkaa voi ohittaa. Hintataso Suomeen verrattuna on myös naurettavan halpa. Annokset on alkaen noin 5 euroa ja Roastin oma nimikko tee 3 euroa mukillinen. Me käydään Samin kanssa täällä vähintään kerran kuukaudessa ja tästä on muodostunut meille sellainen vakkari treffipaikka. En ole päässyt tosin vielä testaamaan miten paikka taipuu vegaanille, mutta noin yleisesti keskitasoisella (tai vähän keskitasoa paremmalla) paikkalla yleensä on vege vaihtoehtoja tai vegaaniksi helposti muokkatuvia annoksia. Nämä kuvat on siis napsittu jo viime vuoden puolella ja tätä tekstiä ei pitäisi naputella aamulla maha tyhjänä! Ton viimeisen kuvan vohvelin jos saa vegaanisena en ehkä syö enää ikinä missään muualla.

Okei pakko lähteä tekemään aamupalaa. Käykää Roastissa. Lupaan, etten hehkuta sitä turhaan!

I got you a Bangkok restaurant tip! I’ve been trying to write this for who knows how many times but the only thing I can come up with is a random list of words of praise. So if you would like to go and eat mind blowingly good food in Bangkok, yo cant miss this place. The price range compared to Finland is cheap having dishes from 5 euros up and signature tea for 3 euros per mug. Sam and I go here about once a month and it has become our favourite date spot. I haven’t had the change to test out yet how this place works for vegan, but I’m sure they have dishes that are close to vegan or easily modified. These pictures are taken already last year and I so should not be writing this text early morning before breakfast! I mean look at that waffle! If I can get that made vegan I will never ever eat anywhere else anymore haha.

Okay, gotta go make some breakfast now. Go to Roast. I promise I’m not praising this place for nothing!

ROAST

EmQuartier – BTS Phrom Phong

Daily 10 am – 10 pm

the COMMONS – Thonglor soi 17

Mon-Thu 10am-11pm
Fri-Sat 9am-11pm
Sun 9am-10 pm