OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Koska tähän viimeiseen kahteen kuukauteen on mahtunut niin paljon kaikkea, etten enää itsekään meinaa pysyä perässä (ja kirjoittaminen tökkii tänää todella pahasti), on aika istua alas ja tehdä pikkuinen lista:

  • Reilu kuukausi sitten oli meidän vuosipäivä <3
  • Ben täytti tosiaan sen 2 vuotta! Ja järjestettiin ihanat pienet synttärit Benille rannalla.
  • Me muutettiin meidän kolmanteen kotiin Phuketissa (vuoden sisään!), koska joku yritti murtautua meidän edelliseen taloon. Oli sen verran pelottava kokemus ja vaikka tyyppi ei päässytkään sisälle asti, ettei siellä enää uskaltanut nukkua.
  • Meidän uusi talo on aivan ihana, vaikka tämänkin kanssa oli vähän mutkia matkassa. Muunmuassa pieni termiitti ongelma, joka on onneksi nyt jo selätetty, Mari 1 – Talo 0!
  • Ben oli taas pari yötä sairaalassa, kun kaikki ruoka ja juoma tuli ylös ja tyyppi kuivui huolestuttavaa vauhtia. Lopulta mitään vakavaa ei löytynyt, vain flunssa ja mahapöpö. Tyypin immuniteetti on vain todella heikko thalassemian takia, joten pienikin flunssa voi viedä meitä sairaalaan yöksi.
  • Ollaan todella brainstormattu ja suunniteltu meidän ensi vuotta. Ollaan varmasti lähes vuoden loppuun Phuketissa, mutta sitten on varmaankin aika taas muuttaa…
  • Olen päässy tänä vuonna ekoja kertoja ikinä Thaimaassa joulufiilikseen ja innolla suunnitellut meille kotiin jouluisempaa sisustusta. Vielä jos tässä kerkeäisi väkertämään meille perhejoulukalenterin (Benillä on Pipsa Possu kalenteri jo valmiina :D) ja shoppailemaan joululahjat.
  • Joulukuussa ajatuksena olisi postailla joka sunnuntai viikkokuulumisia näiden muiden höpinöiden lisäksi. En päivittäistä joulukalenteria kerkeä kaiken muun ohella väkertää, mutta viikkonäkymä joka viikosta voisi olla kiva!
  • Olen varannut lennot Suomeen. Ben pääsee toivottavasti ensimmäistä kertaa ikinä leikkimään lumeen! <3

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

cropped hoodie H&M short Levis shoes Adidas

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Because these past two months have been so eventful that I can’t even seem to keep up with everything myself, I thought I should just make a little list of what’s up:

  • About a month ago we had our relationship anniversary <3 
  • Ben turned 2 years old! We had a cozy little birthday party for him at the beach, the best!
  • We moved in to our THIRD house in Phuket in a year. Someone tried to break in to our previous house and even thought the person didn’t make it inside, it was such an scary experience that I was unable to sleep there anymore.
  • Our new house is just amazing and perfect for us. We had a little war against termites here though but we won ;) Mari 1 – Termites 0
  • Ben had to stay again few nights in the hospital, when he just wouldn’t stop vomiting. They couldn’t find anything major wrong with him so I must have been some stomach bug he got. His immune system is super poor due to his thalassemia so even a flu can take us to the hospital for a night.
  • We have been brainstorming hard what to do next year. I’m sure we are staying in Phuket for the most of it, but maybe after a while we would wanna get on the road again and move somewhere new…
  • I have the first time ever in Thailand had a proper christmasy feeling. I’ve started to decorate our house and shop some presents. We even have our christmas calendars ready!
  • In December I’m planning to post every Sunday a little “my past week” post so you can peek in to my weekly life. I try to blog other stuff of course also during the week!
  • I have booked my flights to Finland. Ben hopefully gets to play in the snow first time ever <3
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

the reality when you try to shoot an outfit :D

Niin ne kaksi vuotta vain hujahti ohi ihan silmänräpäyksessä ja nyt meillä asustaa jo puhua pälpättävä pieni poika. Tuntuu todella uskomattomalta, miten äkkiä viimeinen vuosi on mennyt. Tuntuu kuin se olisi ollut ihan pieni hetki sitten kun vietettiin Benin ekoja synttäreitä ja muutettiin heti perään Phuketiin, mutta niin siitäkin on jo vuosi kulunut. Kurkkasin viime vuotiseen synttäripostaukseen ja ajattelin tehdä tähän samanlaisen listauksen asioita mitä meillä on opittu ja koettu viimeisen vuoden aikana:

  • Nyt meillä siis jo puhutaan, ei moniakaan sanoja, mutta joka viikko (välillä joka päivä!) kyllä jotain uutta. Benjamin ymmärtää todella hyvin Suomea, Englantia ja Thaita, mutta puhuu vain ja ainoastaan Englantia. Se on meille ihan ok, ymmärretäänpähän kumpikin missä mennään.
  • Lempparein juttu on kun kysellään Beniltä eri asioita. Lähes aina vastaukseksi tulee päättäväisesti: NO! :D Mennäänkö rannalle? NO. Mennäänkö kauppaan? NO. Haluatko syödä jotain? NO. Ehkä se tässä lähiaikoina oppii myös sanomaan YES…
  • Benjamin ei ole mikään hirmu syömäri (toisin kuin vauvana) ja mieliherkut vaihtuu, jos ei päivittäin, niin viikoittain. Mutta niin vahvasti aasialainen tyyppi kuitenkin on, että riisi herralle kelpaa aina. Ja ranskalaiset hehe..
  • Viime vuoden jälkeen ei olla matkusteltu paljoakaan, mutta pari reissua Bangkokiin tuli tehtyä, yksi reissu Suomeen ja uutena kohteena Benille (ja Samille) käytiin Ko Lantalla.
  • Benin lemppareimmat puistopuuhat on ehdottomasti ollut keinuminen, liukumäen lasku ja potkupyöräily, vaikkei jalat ihan kunnolla yletäkään maahan pyöräillessä. Yritys on kuitenkin kova! Ja sisäleikkipuistossa taattua huvia on “uida” pallomeressä :D
  • Benillä on uidessa käsikellukkeet ja kelluttava osa, joka menee myös rinnan ympäri. Se päällä tyyppi uiskentelee jo hienosti ihan itsekseen ja hyppii myös altaanreunalta veteen. Pieni sukellus ja vesi kasvoilla ei meidän vesihirmua tunnu haittaavan!
  • Ben on näin 2 vuotiaana noin 14 kiloa painava ja 88cm pitkä. Isompia vaatteita saa ostaa aika jatkuvalla syötöllä ja tää kasvu ei kyllä näytä mitään hidastumisen merkkejä. Iso tyyppi isolla sydämmellä <3

Photo 15-11-17 17 38 35

And so has the two years passed and now we live with non stop talking toddler. Feels so crazy has fast the past year has gone. It truly feels like his first birthday was last month and then we moved to Phuket, but nope, it was all a year ago. I read through my post from last year and though I might as well make a similar list of things we have learned and experienced with Ben in the past year:

  • Now we have a child that talks, still not that many words, but weekly (if not daily!) something new. Ben understand Finnish, English and Thai perfectly but only speaks English. We’re fine with that, at least all of us can understand him hahah
  • My favourite thing to do is ask Ben questions and to everything he answers intense NO. “Do you want yo eat?” NO. “Do you want to go to the beach?” NO. “Do you wanna go shopping?” NO.  Maybe one day he will learn to say YES also :D
  • Ben is not too great eater (like he was when he was a baby haha) and his favourite foods seem to change if not daily then weekly. But he is definitely an Asian person and always loves his rice. And french fries haha
  • Since last year we haven’t travelled much, but we did get to do few trips to Bangkok, a summer time trip to Finland and as a new destination to Ben (and Sam) we went to Ko Lanta.
  • Ben’s favourite activities at park are swinging, going down any slides and going around with his kick bike, even though his feet can just barely touch the ground. But he is trying so hard! At indoor playgrounds he loooves to “swim” in the ball pit!
  • When we go swimming Ben wears his arm floaties and it has a floating part that goes around his chest as well. With this he happily swims around all on his own and jumps in from the side of the pool. Little dive and water on his face don’t upset out water monster at all!
  • Now that he is two years old he is about 14 kilos and 88 cm tall. I feel like I’m being him bigger clothes every week and the speed he is growing don’t seem to be slowing down at all. Big boy with a big heart <3

swim_24.jpg

Kuka olisi uskonut, että tässä me ollaan, edelleen yhdessä perheenä ja onnellisia kolme vuotta myöhemmin. Ainahan sitä toivoo, että suhde kestää hamaan loppuun asti, mutta realisti minussa aina välillä nostaa päätään ja laittaa pohtimaan, että onko todella mahdollista että juuri me kaksi selvitään kaikista elämän kompastuskivistä yhdessä. Me ollaan maailman toisista kolkista, eri kulttuureista ja puhutaan yhdessä meille kummallekin vierasta kieltä. Tämän kaiken keskellä me yritetään kasvattaa yhdessä tasapainoista lasta tehdä tulevaisuuden suunnitelmia kummankin haaveiden ympärille. Kaikesta huolimatta ollaan selvitty tähän pisteeseen asti yhdessä, perheenä ja ollaan onnellisia. Mielessäni voisin kiittää jumalaa, buddhaa tai vaikka ylempiä voimia, että juuri meidän kahden juttu todella toimii, mutta ainoa joka todella kiitoksen ansaitsee on Sam. En voisi kuvitella parempaa tyyppiä jakamaan tätä hullunkurista elämää mun kanssa. Ja kiitos pitkästä pinnasta ;) <3

Who knew that we’d ever make it this far. Three years later, we are still together as a happy family of three. You always wish that your relationship will last until the last breath, but the realistic side in me always has a little doubt in my mind if this can truly last forever. We are from the other ends of the planet, from different countries and cultures and speak a foreign language to both of us to survive our day to day life. In the middle of all this we are trying to raise a happy healthy child and make future plans respecting each others wildest dreams and wishes. Nevertheless we have made it until this point together, as a family and we are happy. I could be thanking God, Buddha or spirits that our relationship has lasted this far, but the person who I truly need to thank is Sam. I couldn’t imagine a better person to share this amazing crazy journey called life with. And thank you for being the calm one when its stormy <3 

Categories: love

Meillä ei ole kotona telkkaria ollenkaan. Meidän kämpässä Bangkokissa oli ja se oli päällä ehkä kerran viikossa, jos sitäkään, joten päätettiin ettei Phuketissa sellaista tarvita. Ajattelin raskausaikana ja Benin ollessa ihan vauva, ettei Ben tarvitse mitään ruutua mitä tuijotella, kun on kuitenkin mun kanssa kotona tai menossa ja ruudun katselu olisi todella turhaa pienellä. No aika äkkiä mieli muuttui ja nyt Ben katsoo vähän väliä eri piirrettyjä meidän puhelimista :D Voisin kirjoittaa ihan oman postauksen ajatuksista, mitä mutta oli ennen synnytystä ja Benin ollessa pieni ja kuinka moni niistä “me ei kyllä ikinä tehdä noin” ajatuksista muuttui matkanvarrella :D Mutta edelleen meillä ei ole telkkaria eikä tule. Telkkarista on myös itse hankala seurata, että onko sieltä tuleva ohjelma todella pienelle sopivaa katsottavaa. Jokun tabletti on siis ostoslistalla Benille, koska se on jo mun puhelimen näytön kerennyt tuhoamaan pariin kertaan. Ihan oma vika tosin kun oon sen sille antanut, mutta puhelin se vaan on.

Mutta ajattelin tähän listata kivoja piirrettyjä mitä Ben seuraa, koska muistan, että kun ekan kerran koitin keksiä sille jotain katsottavaa oli tosi vaikea keksiä mitään noin vuoden vanhalle sopivaa. Ben katsoo kaikki piirretyt englanniksi, koska se on tuntunut meille luontevimmalta. Muumeja yritin myös näyttää, mutta niissä on melko pitkä jaksot ja hidastempoinen tahti, joten Ben ei todellakaan jaksanut keksittyä  niihin. Siksi siis se useiden lapsien ensimmäinen piirretty puuttuu listasta haha. Laitoin nää vielä siihen järjestykseen missä ollaan niitä alettu katsomaan. Noissa ensimmäisissä on todella lyhyet jaksot, joten pienemmätkin joilla ei pahemmin ole keskittymiskykyä jaksaa katsoa jaksot alusta loppuu.

bennycartoons

Sometimes we watch cartoons…

In our house we don’t have a tv. We had one in Bangkok and basically never used it so we agreed that we wouldn’t need one in our house in Phuket. When I was pregnant I thought that Ben would never need to watch any tv or cartoons since he would always be with me and it would just be unnecessary to have any screen time. Well, I can say I changed my mind quite fast when he was born and grew a little :D I could make a whole another post about thoughts I had while I was pregnant and how those changed when the reality hit my face haha. But still, we don’t have tv and we won’t get one. It’s more difficult to also monitor what the kids are watching from tv than it is fro example from a tablet. In tablet you can set up restrictions so the kids can surf the web more freely and safely. We don’t have a tablet for Ben yet but I think it we will get him one in near future since he has destroyed my phone already quite a few times, oops. Well it’s just a phone a guess.

I didn’t really know what shows would be good for small toddlers to watch when Ben was younger so I  thought I would list here some of the cartoons and shows Ben has been enjoying. He watches all these shows in English, though I have tried to get him to watch Moomin in Finnish and some cartoons in Thai but he seems to like the English cartoons the most. These are also in the order we started introducing cartoons to him, like for example the Peppa Pig episodes are really short and for his short attention span it was perfect.

Pipsa Possu / Peppa Pig

Ben and Holly’s Little Kingdom

Barney

PJ Masks

Peppi Pitkätossu / Pippi Longstockings

Elmo’s World

Sesame Street

Om Nom Stories

bennydrawing

… and sometimes we do colouring :)

Ja ei, en suosittele kenellekkään laittamaan piirrettyjä pyörimään ja jättämään pikkuista ruudun eteen tuijottamaan yhtään mitään tunnista toiseen. Meillä lähinnä katsotaan vaikka pari jaksoa Pipsa Possua samalla kun laitan ruokaa tai vaikka kun ollaan ravintolassa syömässä ja Ben täytyy saada pysymään aloillaan pidempäänkin kuin kaksi minuuttia. Paras viihdyke pienelle lapselle on kuitenkin aina aikuinen tai lapsi leikkiseurana :) Onko teillä mitään muita piirrettyjä mielessä jotka olisi leikki-ikäiselle sopivia? Ja olisi kiva kuulla muiden vanhempien ajatuksia aiheesta!

And no, I do not suggest that anyone turns the cartoons on and leaves the little one staring a screen for hours. We usually watch cartoon for example when one parent is alone with Ben and needs to cook dinner or we are in a restaurant and need him to sit still for longer than two minutes. The best entertainment for a small child is always their parent or another child as a play partner :) Do you know any other cartoons that would be fitting for a toddler? I would also love to hear other parents thoughts on screen time!

Lokakuu on hyvä aloittaa pienellä paluulla kesään. Vietettiin Benin kanssa kesäloma Suomessa ja vaikka tuntui, ettei oikeen tehty mitään niin kuvat kyllä kertoo ihan eri tarinaa. Koko reissu meni niin äkkiä ja monta asiaa jäi tekemättä, joten täytyy kyllä ensi kesäksi varata taas hiukkasen pidempi rako kalenteriin Suomi-lomalle. Mutta aloitetaan ~

Let’s start October with a little throw back to our trip to Finland during the summer. I feel like we didn’t really do much there but the pictures are telling a different story. The whole trip passed by so fast and there were so many things I didn’t have time to do so next summer we need a lot longer trip again. But let’s get started ~

kesä1-3

Eka lento ja vähän lehtien lukemista, onneksi lento Phuketista Bangkokiin on vain reilu tunnin / Sitten vähän päikkäreitä repussa ja lisää unta vauvakassissa lennolla Bangkokista Helsinkiin / Kotona Suomessa ensimmäisenä huomiota sai tietty meidän jo nyt edesmennyt koira <3 / Mummi oli hyvin varautunut lelujen osalta ja paras juttu oli kyllä oma auto ja siihen bensapumppu! / Hupparin, pitkien housujen ja takin käyttö oli Benille todella kummallista, mutta pihalla oli ihana juoksennella, leikkiä pihaleluilla ja piilotella omenapuun alla

First flight from Phuket to Bangkok and reading through some magazines / Then a little nap in the bag and more sleep in the baby bag on our flight from Bangkok to Helsinki / Back home in Finland and the most attention and cuddles got our now already passed doggy <3 / Grandma was well prepared for our arrival and the best thing ever was the car and a gasoline pump for it! / Wearing hoodie, long pants and jacket was so weird for Ben, but running in the garden, playing with outdoor toys and hiding under the apple tree was so much fun

kesä2-3

Vietettiin paljon aikaa lähipuistossa ja kuljettiin sinne pyörällä / Ben ei näytä kovin innostuneelta pyörän kyydissä, mutta lupaan, että tyyppi nautti siitä ihan älyttömästi! / Käytiin myös mun hyvän ystävän kanssa puistoilemassa ja korkeasaaressa (bongaa viidennestä kuvasta laiskiainen :D) / Ajettiin yhdeksi yöksi Valkeakoskelle juhlimaan kaverin tyttären ensimmäisiä synttäreitä ja nauttimaan mökkimaisemista / Bestikset oli vähän innoissaan hämähäkkikeinussa!

We spent a lot of time in our near by park and rode the bicycle there always / Ben didn’t seem too excited about the bicycle ride but I promise you it was a big hit! / We also spent days in the park with my good friend and visited the zoo (spot the sloth in the fifth picture!) / We drove to Valkeakoski for a night to celebrate my good friends daughters first birthday and enjoyed some Finnish summer cottage scenery / The besties were so happy in the spider web swing!

kesä3-3

Käytiin muutamaan otteeseen tallilla ja päästiin hyppimään kumpparit jalassa kuralätäköihin ja myös pienelle ratsastuskierrokselle / Sitten olikin reissun päätarkoituksen vuoro, eli hyvän ystäväni häät! / Kaikki seremoniasta kattaukseen oli niin ihanasti suunniteltu ja toteutettu ja oli kyllä ihan parin näköiset häät <3 / Ben halusi myös ikuistaa itsestään muutaman selfien häissä / Lennolla  takaisin Thaimaaseen saatiin koko rivi käyttöön ja Ben nautti ihan isona poikana lasten leffoista omalla penkillä :)

We visited the stables few times, got to jump in muddy puddles and even rode the horse together / Then the main purpose for our trip, my good friends wedding / Everything from the ceremony to the little details was so amazing and just the couples style, so pretty <3 / Ben wanted to take few selfies in the wedding too / On our flight back to Thailand we got the whole row to ourselves and Ben enjoyed some kids movies on his own seat like a big boy he is :)

Hurjaa miten aika kuluu. Benjamin on tänää vuoden ja 10 kuukautta! Toisaalta tuntuu, että hän oli ihan pikku vauva vielä viime viikolla ja toisaalta taas en muista enää edes elämää ennen Benjaminia. Olo on vain todella hämmentyneen kiitollinen, että tyyppi pyörii tossa jaloissa ja myös haikea, koska se pikku vauva-aika on pysyvästi ohi. Se meni niin äkkiä, joten kaikki tulevat mamat: nauttikaa, halikaa, pusutelkaa ja nuuhkikaa niitä teidän pieniä kääröjä. Joku kaunis päivä ne on tämmösiä meneviä tyyppejä, jotka sanoo kuuluvasti “EI” kun niiltä pyytää pusuja :D

Mitä kaikkea Benjamin on sitten oppinut näiden 22 kuukauden aikana?

  • Juoksemaan Ben oppi jo 10 kuukauden ikäisenä ja vauhti on vaan kasvanut. Nyt tyyppi myös hyppii tasajalkaa ja taputtaa samaan aikaan. Voisi sanoa, että todella liikkuvainen taapero meillä.
  • Puhumaan kolmea kieltä, vaikkakin kyllä vain vajaa 20 sanaa. Ymmärtää hyvin kielien erot ja osaakin puhua äidille suomea ja englantia ja isille taas thaita ja englantia. Puhe on tullut todella hitaasti, mutta ei tässä ole mikään kiire näin monen kielen kanssa. Satunnainen päiväkodissa käynti on auttanut paljon ja kavereilta onkin opittu paljon englanninkielisiä sanoja.
  • Lähes nukkumaan läpi yöt. Nyt odotellaan, että oma sänky saapuu ja luovutaan vihdoin perhepedistä. Ben saa nukkua alkuun omassa sängyssä meidän huoneessa ja kun nukkuu yöt läpeensä siinä, siirtyy oma sänky omaan huoneeseen.
  • Leikkimään muiden lasten kanssa. Tästä olen todella ylpeä, koska Ben osaa hienosti jo jakaa ja leikkiä sopuisasti yhdessä. Vielä tosin opetellaan oman vuoron odottamista esimerkiksi keinumaan mennessä, joka taas ei ihan vielä tulistumatta suju :D
  • Syömään itse lusikalla, sekä tietty sormin, juomaan itse mukista (nämä kaikki tietty vähän siinä sivussa sotkien hehe) ja jos jääkaapista on jäänyt vauvalukko auki niin myös itse hakemaan välipalaa (usein äidin sipsit katoaa parempiin suihin).

Benjamin on siis melko taitava tyyppi ja kehittynyt sekä kasvanut hyvin ihan ikäistensä tahdissa. Nyt alkaa sitten ollakin aika suunnitella tulevia 2v. synttäreitä!

beachbenny

So crazy how time flies. Benjamin is a year and 10 months today! On the other hand I feel like he was such a small baby just last week and on the other hand I can’t even remember a life without Benjamin. I just feel so grateful that I have that little fellow running around but also I feel so wistful that the baby time is over for good. It went so fast! So all future mamas: enjoy, cuddle, kiss and sniff your little ones. One day they will be this running toddlers show loudly tell you: “NO” when you ask for kisses :D

So what has Ben learned in this 22 months of his life?

  • Ben learned to run at the age of 10 months and has kept us busy ever since. Now he can also jump with both feet in the air and clap same time. I’d say that we have pretty physically active toddler here.
  • He speaks now three languages though just about 20 words. He understand pretty well to speak Finnish and English to mommy and Thai and English to papa. His speech has started really slowly and “late” but he does have many languages to learn. Going to nursery occasionally has also helped and he has picked up some english words from the other toddlers there.
  • He nearly sleeps through the night. Now we are just waiting to get his own bed and finally stop bed sharing. He will though sleep at first in his own bed in our room but as soon as he sleeps through the night in his own bed we will move him to his own room also.
  • Ben plays so nicely with other kids. I’m super proud how he has learned to share and play safely around others. We are still though practising how to wait for your own turn like for example when the swings are taken :D This is not happening at the moment without a meltdown haha.
  • He can eat by himself with a spoon and of course by hands and also drink from a cup. He does create a mess by doing so but slowly its getting less and less messier :D He also knows how to open the fridge baby lock and will go by himself get him some snacks of the fridge (usually mommy’s chips haha).

So I’d say we have pretty capable little man in the house who has grown well at the pace of his peers. Now it is time to start to plan his second birthday, exciting!

Moikka kesä, vihdoin olet täällä! Mun blogista huomaa aina kun kesä tulee, tää hiljenee ihan itsekseen. Ja vaikka Thaimaassa eletäänkin ikuisuus kesää, niin jotenkin mun sisin kyllä aina elää Suomen vuodenaikojen mukaan. No mutta se siitä turhasta löpinästä, mennään asiaan. Mitä tässä viimeisen parin kuukauden aikana onkaan kerennyt tapahtua?

 

Minä, uskokaa tai älkää, olin sijaisena päiväkodissa! Siis muutama vuosi sitten, jos multa olisi kysynyt, että mitä pidän lapsista ja kertonut, että olen lähitulevaisuudessa äiti ja töissä 3-5 vuotiaiden parissa olisin kuollut nauruun. En ollut mikään lapsivihaaja, en vain ymmärtänyt lapsista oikeastaan mitään. Nyt taas kun on omakohtaista kokemusta, koen että olin ihan elementissäni siellä päiväkodissa. Varmasti yksi ainoita työpaikkoja, jossa olen ollut, eikä ole aamusin ärsyttänyt lähteä töihin. Se oli aika mahtava fiilis!

Toiseksi haluaisin sanoa, että oon surffanut tosi paljon ja hyvin, mutta puhuisin ihan puutaheinää. Oon ollut laudan päällä tasan kolme kertaa ja saanut muutaman ok aallon. Tiedän, että on typerää istua kotona kun voisi olla surffaamassa, kun ei sitä kuitenkaan ympäri vuoden voi tehdä, mutta fiilis koko hommaan on ollut tosi hukassa. Ehkä kun saadaan meidän toinen lauta korjauksesta (tänää!) niin löytyy taas intoa hommaan. Kaikkea ajallaan :)

Ollaan vietetty taas kerran aikaa sairaalassa Benin kanssa. Tyyppi nosti itselleen lähes 40 asteen kuumeen taas kerran ja sairaalassa todettiin virus infektio. Onneksi Benin oma vastustuskyky alkaa hiljalleen voimistua ja tyyppi oli terve vuorokauden jälkeen. Verikokeesta tosin löytyi muita ongelmia ja todettiin että Benillä on talassemia. Laajemmat veritutkimukset on nyt myös tehty ja onneksi talassemian tyyppi todettu lievimmäksi. Koko tauti tuli ihan puskista, koska Sam ei ikinä ole tiennyt, että hänellä olisi sitä. Talassemia on siis periytyvä tauti, joka vaikuttaa veren hemoglobiiniin ja voi olla todella vaarallinen, jos sairastaa siitä vakavinta tyyppiä. Näin meidän tapauksessa  Sam ja Ben kantaa kaikista lievintä tyyppiä ja se ei vaikuta kummankaan elämään ikinä suuremmin. Tai no, Samhän ei ole tiennyt 30 vuoteen, että hänellä se mahdollisesti edes olisi, joten ei ainakaan hänellä vaikuta kovin vakavalta :D Voin koko talassemiasta kirjoittaa enemmän, kun käydään lääkäriltä hakemassa poikien viralliset verikoetulokset ja tiedetään tarkemmin missä mennään tämän suhteen.

Tähän liittyen hauska tarina: Kun oltiin sairaalassa ja Beniltä otettiin verikoe, pyysin että siitä katsottaisiin myös tyypin veriryhmä. Jostain syystä sitä sitä ei ole ikinä aikaisemmin tutkittu, vaikka verikokeita on otettu aikaisemminkin ja se on ihan helppo ja nopea homma. Koen, että se on myös turvallisuus kysymys vaikka onnettomuuden tilalle tietää mikä veriryhmä omalla lapsella on. Tiedän, että oma veriryhmäni on O+, koska olen aikasemmin luovuttanut verta. Sam sanoi, että hänen on O-, koska se kuulemma tarkastetaan lapselta aina syntyessä ja näin hänen äitinsä on hänelle kertonut. No, Benin tulokset tuli takaisin ja veriryhmäksi Benillä todettiin B+. Voitte arvata meidän ihmetyksen määrää ja kuinka epäilevän katseen sain Samilta! :D Lääkäri siis totesi, että on kyllä mahdollista, että lapsella on täysin eri veriryhmä kun vanhemmilla vaikka se onkin suhteessa harvinaisempaa. Lähdettiin tän tiedon jälkeen sairaalasta kotiin ja oltiin melko hämmentyneitä koko loppupäivä.

Seuraavana päivänä päätettiin viedä Ben laajempaan verenkuvaan selvittämään mikä muoto talassimiasta hänellä mahdollisesti on. Usutin Samin samaan testiin ja pyysin, että tarkistaa myös hänen veriryhmänsä. Klinikan lääkäri sanoi heti, että on lähes mahdotonta, että Benin veriryhmä olisi B+, jos minun on O+ ja Samin on O-. Tässä vaiheessa olin jo lähes varma, että Sam on väärässä veriryhmänsä suhteen ja Sam oli lähes varma, että Ben on jonkun muun lapsi :D Onneksi veriryhmän saa tietää tunnissa ja sieltä tulikin ylläri Samille kun he kertoi, että hänen veriryhmä on sama kun Benin eli B+. Sam on siis elänyt 30 vuotta uskoen olevansa O- vaikka onkin B+! Ja ei, Sam ei enää epäile isyyttään :D hahah

Eli vaikka pari päivää oli aika kamalia kuumeen ja talassemia-diagnoosin kanssa, niin onneksi voi sentään sairastaa näissä kuvien mukaisissa maisemissa :)

sickdays1sickday2sickdays3

Hello summer, finally you are here! You can tell when the summer is here since my blog goes dead silent then haha. And yes I know we live in a country with summer around the year, but my inner self still feels when the seasons change in Finland. But lets stop the nonsense and get to the point. What has happened in the past few months?

I, believe it or not,  was working in a kindergarten as a substitute teacher. If you would have asked me few years ago what I thought about kids and told me that I’ll be a mother and work with kids I would have died laughing. I never hated kids, don’t get me wrong, but I just never really understood kids. Now that I have more experience with kids, I’m truly enjoying my time with them. Maybe one of the rare jobs that I have had that makes me feel good waking up to and not hating my life :D Winning!

Next I want to say I’ve been surfing a lot, but that would be a lie. I’ve been in the sea three times and watched only a handful of ok waves. I know it’s stupid to sit at home when I could be surfing everyday, since we can’t do it around the year, but I just haven’t had a feeling for it. Maybe when we get our other board fixed (today!) I have some motivation again :)

We’ve been in the hospital with Ben again. He out of nowhere got a 40c fever and had apparently an virus infection. Thank goodness his own immune system is getting stronger and he was over it in a day. In the blood test they took they found other problems though and suspected that he could have thalassemia. We did more tests and yes he has thalassemia but thankfully the mildest version of it. We had no idea he could have that since you inherit it from your parents (I don’t have it) and Sam never knew he had it. We are lucky that both of them have the trait that won’t affect their life much. I mean Sam has had it for 30 years and never knew :D I can write more about what thalassemia is when I have met few of the specialist and know more of the details.

Here is a funny story: When we were in the hospital and they took the blood test from Ben, I asked them to check his blood type too. For some reason we have never had it checked and I find it important to know for emergencies and so on. I know my blood type is O+ since I’ve donated blood before. Sam told me his is O- since apparently they always check if from a new born baby here and that is what his mom told him. Well we got the results back and Ben’s blood type is B+. You can guess the looks on our faces and the look I got from Sam! :D The doctors said it is possible that the child has completely different blood group than his parents, but it is quite rare also. After this we left rom the hospital and were just a bit confused all day.

Next day we took Ben for another blood test to find out the type of thalassemia he has. I told Sam to do the same test and also double check his blood type. The doctor at the clinic said right away that is it fully impossible for Ben to have the blood type B+ if mine is O+ and Sam’s is O-. At this point I was already so sure that Sam is mistaken of his blood type and Sam was quite sure that Ben is not his child :D Thank goodness you get to know your blood type in an hour and Sam got a little surprise when they told him his blood type is B+, same as Ben’s. He has lived nearly 30 years thinking he is O- when he is B+! And yes, Sam does now believe that Ben is his son again :D hahah

So even thought we had few rough days with the fever and the new diagnosis, we are so lucky we can unwind in this kind of place :)